keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Sademetsän salaisuudet Keran halleilla


Eilen teimme nuorimmaisen kanssa pienen päiväretken Espooseen Keran halleille, missä hallissa 435 on ihastuttava taideinstallaatio Sademetsän salaisuudet.



Matkaa julkisilla oli ihan riittävästi, käytimme kolmea bussia saapuessa ja juna-bussiyhdistelmää palatessa. Oli kuitenkin tosi kiva käydä Sademetsässä toistamiseen, pidimme edellisestä installaatiosta myös kovasti (siitä tässä). Lisäksi Keran hallit on tullut vastaan viime aikoina erilaisten tapahtumien yhteydessä, joten halusin käydä tutustumassa alueeseen nyt ensimmäistä kertaa - ensi kerralla on sitten helpompi tulla.



Ja hyvä, että käytiin tutustumassa näin kiireettömästi vain pienimmäisen kanssa, nimittäin hieman oli karttasovellusten kanssa säätöä ja turhaa kiertelyä - eivät ilmeiseti ole ihan ajantasalla sen suhteen, että yleisöllä on pääsy alueelle. Löysin kuitenkin lopulta niin alueen kuin oikean hallinkin.



Salaisuuksien verhon takaa paljastui audiovisuaalinen satumetsä.


Lasten näkemyksiä viidakon otuksista.

 

Rehellisesti sanottuna viidakko voi olla myös hyvin pelottava. Meidän melkein 3-vuotias oli aluksi ainakin hyvin peloissaan - iso pimeä halli ja oikeastaan aika hurjakin äänimaailma jännitti. Siinäkin mielessä oli hyvä, että tulimme kahdestaan, ja pystyimme lähestyä viidakkoa ihan rauhassa.



Pelottava vaihtui jännittäväksi ja lopulta riemastuttavaksi. Jos aluksi pienellä polvet tutisi, niin lopulta hän ei olisi lähtenyt satumaailmasta ollenkaan pois. "Kivaa vademetsässä!" oli pienen taidekriitikon lopullinen arvio.

 


 

Taapero nautti juoksentelusta köynnösten ja kukkasten välissä. 
Aluksi niin jännittävä sademetsä sai hänet aivan villiintymään.


Sademetsän salaisuudet on koettavissa Keran halleilla enää torstaina 16.09. klo. 10-18. 


Kiitos myös taiteilijalle, joka otti meidät lämpimästi vastaan, vaikka satuimme sademetsään juuri lounasaikaan.


Keran hallit on miljöönä todella kiva - entisenä tehdastyöntekijänä tuli positiivisella tavalla nostalginen olo täällä vanhan logistiikkakeskuksen alueella. Ja siihen vielä yhdistyy taide, kestävät palvelut sekä elämykset. 👌


 

Kaksi ihanaa piirasohjetta aroniasta

Aronia on varsinainen aarre marjapensaaksi. Luultavasti se on istutettu etenkin helppouden vuoksi pensasaidaksi, mutta syksyllä se tuottaa runsaan marjasadon, mikä ehdottomasti kannattaa hyödyntää. Ensinnäkin se on helppo ja nopea kerätä - etenkin marja-aronian marjat ovat suhteellisen isoja ja yhdestä pensaasta voi saada kilokaupalla marjaa. Lisäksi marjat voisi luokitella superfoodiksi. Siinä on paljon antioksidantteja ja C-vitamiinia, folaattia, mangaania, magnesiumia sekä rautaa. 


Itse keräsin nyt mummolassa vieraillessamme ehkä ensimmäistä kertaa kotiinvietäväksi marja-aroniaa, ja keräsinkin ihan hyvän määrän. (Harvemmin satumme oikeaan aikaan kylään, tai sitten linnut ovat varastaneet sadon.) Joskus olen kyllä saanut valmista äidin keittämää mehua mukaan juotavaksi ja kiisselitarpeeksi, mutta nyt sain itse kerättyä marjat tuoreeltaan. Kotona valmistin aroniasta kahta erilaista piirakkaa sekä hilloa, ja loput marjoista laitoin pakastimeen myöhempää käyttöä varten.



Molempiin piiraisiin lisäsin aronian lisäksi hieman omenaa ja mantelia.


Marja-aroniapiirakka

150 g voita
1 dl sokeria
1 muna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Nypi sokeri pehmeän rasvan joukkoon, ja lisää sitten muna ja valmiiksi yhteen sekoitetut kuivat aineet. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle.

100 g mantelimassaa
Leikkaa mantelimassa ohuiksi lastuiksi ja lisää pohjan päälle. 

2 dl ranskankermaa
1 dl kuohukermaa
2–3 munaa
1 dl sokeria

Sekoita ainekset hyvin keskenään ja kaada seos piirakkapohjan päälle.

2 dl marja-aroniaa
1-2 omenaa
mantelilastuja

Ripottele marjat ja kuutioidut omenapalat täytteen päälle sekä lopuksi vielä mantelilastut.
Paista piirakkaa 200 asteessa noin 30 minuuttia.


Tarjoile piirakkaa hyvin jäähtyneenä sellaisenaan tai vaniljakastikkeen kanssa.


Toinen piiraskokeilu oli hieman erilainen, vaikka perusainesosat olivat suhteellisen samanlaiset. 



Marja-aroniapiiras
 
8 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
300 g voita
2 munaa
2,5 rkl kylmää vettä

Sekoita jauhot ja sokeri ja nypi joukkoon pehmeä rasva. Lisää kananmunat ja kylmä vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin jähmettymään puoleksi tunniksi. Kauli 2/3 taikinasta levyksi ja asetttele se sitten jauhotetun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Pistele haarukalla reikiä pohjalle.

5 dl marja-aroniaa
2 omenaa
3 rkl perunajauhoja
puolikkaan limen raastettu kuori ja mehu

Kuori ja kuutioi omenat, ja yhdistä palat marjojen, limettiraasteen ja -mehun kanssa. Sekoita sitten vielä perunajauhot, ja levitä marja-omenatäyte vuokaan taikinan päälle.

150 g mantelimassaa
1 dl sokeria
1 muna

Raasta mantelimassa (kylmänä helpompi raastaa, joten kannattaa säilyttää jääkaapissa tovi ennen leipomista) kulhoon ja sekoita joukkoon sokeri sekä kananmuna. Levitä manteliseos marja-omenatäytteen päälle. 

1 muna
2 rkl ruokokidesokeria

Kauli loput taikinasta ja nosta kanneksi piirakan päälle. Voitele kansi vatkatulla munalla ja ripottele pinnalle ruokokidesokeria. Tee höyryreikä/viillot piirakan kanteen.

Paista 175-asteisen uunin keskitasossa noin 45 minuuttia. Tarjoile täysin jäähtyneenä.



Näistä kahdesta tämä jälkimmäinen oli minun lempparini. Lasten mielipide jakaantui tasan piirakoiden välillä, mutta kumpaistakin kehui jokainen.



Ainoastaan taikinakuoren olisi voinut jättää vielä hieman ohuemmaksi. 

Edellisestä piirakasta jäi vaniljakastiketta yli, joten tarjoilin sitä myös tämän piiraan kanssa, vaikka ei tämä versio sitä erityisemmin tarvinnut - täydellistä ihan sellaisenaan!


Ps. aroniassa toimii sama kikka kuin pihlajassa - se on makeampi ja vähemmän hapan pakkasenpureman jälkeen. Voit siis kerätä marjat pikkupakkasen jälkeen, tai käyttää marjat pakastimessa ennen käyttöä.

maanantai 13. syyskuuta 2021

Pihlajanmarjoista (sis. ohje mehuun)


Syksy on todellakin sadonkorjuun aikaa. Me hyödynnämme paljon luonnon omaa satoa, kuten muun muassa pihlajanmarjoja.

 



 

 

Ja tästä klikkaat pihlajanmarjahillon reseptiin. Pihlajasta tulee monikäyttöinen hillo, joka sopii hyvin käytettäväksi puolukkahillon tapaan.


Tällä kertaa keitimme lasten toiveen mukaan marjasaaliistamme pihlajanmarjamehua.

 

Pihlajamehu valmistuu kätevästi keittämällä.

Tarvitset vettä n. 3 dl/marjalitra.

Lisää marjat kiehuvaan veteen hieman survottuina. Keitä 10-15 min., kunnes marjat vaalenee. Painele marjoja välillä kattilan reunaa vasten. Pingota sitten sideharso toisen kattilan (tai muun sopivan astian päälle, ja kaada marjamassa siihen valumaan. Mehusta tulee kirkasta, jos sen antaa valua rauhassa painelematta marjoja.

Kuumenna mehu sitten kiehuvaksi ja kuori vaahto. Sekoita joukkoon sokeria 300-400 g (3 ½ – 5 dl) mehulitraa kohti. Pullota mehu hyvin pestyihin ja kuumennettuihin pulloihin.


Kuvan mehun teimme toissa vuonna, jolloin pihlaja ei ollut kovin satoisa. Teimmekin vain hyvin pienen mehuerän, mutta sitä passasi vielä laimentaa jonkin verran.


 

Mikä on sun lemppari pihlajaresepti?