tiistai 23. heinäkuuta 2024

Kelluva vesipuisto Laguuni


Kelluva vesipuisto on ollut meidän listalla jo jonkun aikaa, ja tänä kesänä viimein käytiin Mustikkamaan Laguunissa.


Olin ajatellut, että parempi odotella parempaa uimataitoa, mutta ohjeen mukaan perus uimataito ja yli 6-vuoden ikä riittää.


5-vuotiaan kanssa jäätiin vielä rannalta seuraamaan isompien menoa.


Perusvarusteisiin kuuluu kelluntaliivi, mutta lisäksi voi vuokrata käyttöön märkäpuvun. Henkilökunta katsoi sopivat puvut kummallekin, ja ne puettiin oman uikkarin päälle. Etenkin 10-v. on yleensä nopeasti palelevaa sorttia, niin märkäpuku kannatti ottaa - sen avulla pysyi lämpimänä.




Esteitä oli erilaisia ja eritasoisia. Hauskalta näytti meno!




Välillä pulahdettiin veteen ihan tarkoituksella, ja välillä vähän vahingossa!


Kaikkein vaativimpia esteitä pojat ei ensikertalaisina kokeilleet, mutta haastetta riitti siitä huolimatta.



Onnistuneita esteen ylityksiä - ainakin välillä!




Huumoria kannattaa olla mukana rutkasti - toinen voi aiheuttaa veteen tipahtamisen tahattomastikin!


Pojilla oli myös kaveri mukana. Luulen, että tämä onkin hauskempaa porukassa!




Ajan varasin etukäteen nettisivuilta, ja tunti oli juuri passeli aika. Paikalle saavuttiin myös hyvissä ajoin, niin ehdittiin vaihtaa varusteet ilman kiirettä. Hinta oli alkaen 15€/tunti.




Laguunin henkilökunta valvoi esteillä koko ajan, ja 6–12-vuotiaan lapsen kanssa on oltava täysi-ikäinen huoltaja valvomassa lasta/lapsia jatkuvasti vähintään rannalta.  



Näille 10- ja 12-vuotiaille oli siis aivan ok, että seurasimme rannalta, mutta pienemmän kanssa menisin ehkä itsekin seikkailemaan.



Ajan loputtua lapset uivat jälleen laiturille. Märkäpuvut ja liivit jätettiin laidoille ja suihkun kautta uikkareita vaihtamaan. 


Pois lähtiessä pojat jo kysyivät, koska mennään uudestaan! 

 

perjantai 5. heinäkuuta 2024

Sinebrychoffin panimohevosten tallilla Helsinki-päivänä

 

Helsinki-päivänä järjestettiin myös Sinebrychoffin panimohevosten tallin avoimet ovet, ja kävin siellä vanhimman ja nuorimman poikani kanssa keskimmäisen lähtiessä jalkapallotreeneihin.

 

Bulevardilla sijaitsevaan talliin pääsi tutustumaan ja hevosia näkemään. Me kierrettiin aika pikaisesti, kun väkeä oli sen verran paljon, ja tila oli ahtaanpuoleinen.

 

Varusteita ja kuvia oli näytillä. Sinebrychoffilla on ollut Helsingissä talli ja panimohevosia jo parisataa vuotta, ja niillä on ollut iso merkitys voimaa vaativissa töissä.

 

Hevoset pyörittivät mallasmyllyä ja vetivät mallas- ja mäskikuormia. Talvisin ne kiskoivat merestä jäälohkareita varastokellarien jäähdyttämistä varten, jotta olutta voitiin kypsyttää hitaasti ja hallitusti myös kuumimpaan kesäaikaan.

Juomia ajettiin lähialueen asiakkaille hevosilla 1940-luvun lopulle asti (talvi- ja jatkosodan ajan ne tosin luovutettiin puolustusvoimien käyttöön, vetämään tykkiä ja muonakärryjä), jolloin Sinebrychoff siirtyi kokonaan autokuljetuksiin ja hevostallista tehtiin autotalli. 



Suloisia karvakavioita - eivät olleet juuri paijausetäisyydellä nyt.

Sinebrychoffin edustushevoset ovat syntyisin Tanskasta, ja ne ovat voimakkaita ja rauhallisia jyllanninhevosia. Jyllantilaisen säkäkorkeus on 155-160 cm ja paino 800-1100 kiloa.

 

60-luvulta lähtien hevoset ovat toimineet enemmänkin PR-tehtävissä.



Tallilla oli myös limu/alkoholiton olut tarjoilu - kiitos kivasta tapahtumasta!


keskiviikko 3. heinäkuuta 2024

Helsinki-päivän värijuoksu


Helsinki-päivän klassikoihin kuuluu Jakomäessä järjestettävä värijuoksu.

 

Olemme osallistuneet värijuoksuun jo useampana vuotena, ja vaikka itse ajattelin, että tehdään jotain uutta Helsinki-päivän ohjelmistosta, niin tämä kuitenkin oli se, mitä lapset toivoivat. On aivan ihanaa, miten ovat tykästyneet tähän tapahtumaan, ja haluavat osallistua aina kun mahdollista. 

 

Siispä kaivettiin kaapista jotain valkoista päälle ja lähdettiin vanhoille kotikulmille.


Juoksu alkaa pomppulinnasta, ja radan varrella on muutamia muitakin "esteitä" sekä vesipyssyin ja värijauhein vaanivia nuoria/aikuisia.


 

Vaikka juoksupakkoa ei ole, niin juosten lapset radan kiersivät ja useamman kerran. Hauskuus innostaa liikkumaan!

 

 

Radan alun pomppulinna.



Rengaseste saippuakuplasateessa.


Myös heittotehtäväpiste löytyi radan varrelta.

 

 

 

Keskimmäinen lapsista juoksi omaa reipasta tahtia, ja useamman kierroksen jälkeen siirtyi jalkapallon kanssa kentälle.

 

Hyvät värit ehti saamaan!

 


Esikoinen ja kuopus juoksivat yhdessä nuoremmalle sopivaa tahtia.


 

Upeat värit tuli heillekin!
Itse hyödynsin tämän retken ystävän kanssa jutusteluun radan varrella.


 

Ennen muuta ohjelmaa kävimme kotona syömässä, vaihtamassa vaatteet ja pesulla.

 

Keskimmäinen kiirehti jalkapallotreeneihin, mutta me muut jatkoimme vielä Helsinki-päivän viettoa.