perjantai 30. maaliskuuta 2018

Haltialan pääsiäinen


Käytiin tänään esikatselemassa Haltialan tilan pääsiäinen. Tapahtuman kohokohta lienee lampolan veikeät karitsat, joita pääsee kuitenkin näkemään vasta huomisesta lauantaista lähtien.


Tilalla oli kova vilinä siitä huolimatta, että lampolaan ei vielä päässyt. Kaunis ilma ja muu aktiviteetti varmasti sai ihmisiä liikkeelle, mutta monelta oli myös mennyt ohi tämä aikataulupoikkeus tapahtuman ensimmäistä päivää koskien (meidät mukaan lukien).


Noh, ihania pörröturkkeja ihailtiin joka tapauksessa, ja lapsilla oli hauskaa leikkikentällä. Mikäs siinä kaunista kevätpäivää viettäessä. Karitsoita voi sitten käydä ihastelemassa myöhemminkin, lauantaista maanantaihin klo. 11-18!



Tilalla on myös hevosajelua ja poniratsastusta alkaen 5€. 
Makkaraa voi paistaa, ja kahvila ja terassi on auki.
Katso tapahtuman lisätietoja tästä.


Katso koko pääsiäisen tapahtumalistaus Vekarat.net:istä:)

Ristikukkula


Yksi kiinnostavimmista nähtävyyksistä, jossa olemme matkoillamme käyneet, on todennäköisesti Liettuassa Šiauliain tienoilla sijaitseva Ristikukkula. Kävimme täälä road tripillämme vuonna 2014, jolloin pojat olivat n. 0,5 ja 2,5 vuotiaita.



Ristikukkulan syntymisestä ei ole varmuutta, mutta se voidaan jäljittää kirjallisten lähteiden perusteella ainakin vuoteen 1850. Uskomuksen mukaan ensimmäiset ristit tuotiin alueelle sen jälkeen, kun puolalaisten ja liettualaisten kapina Venäjän keisarikuntaa vastaan epäonnistui Marraskuun kansannousussa vuonna 1831. Lisää ristejä nousi toisen kapinan jälkeen 1863. 
Risteillä oli symbolinen merkitys kansannousun yhteydessä kadonneiden henkilöiden perheille.




Kun ristien määrä vuonna 1900 ensimmäisen kerran kirjattiin ylös, niitä oli kukkulalla 130. Vuonna 1902 kukkulalla oli 155 ristiä, 1922 enää vain 50 ristiä, 1938 enemmän kuin 400 ristiä. Neuvostoliiton aikana vuosien 1961 ja 1984 välillä neljä kertaa tuhottiin ristit maansiirtotraktoreilla. Liettualaiset harjoittivat väkivallatonta vastarintaa neuvostomiehitystä vastaan tuomalla tuhottujen ristien tilalle uusia. 1961 tuhottiin 5 000 ristiä, 1975 tuhottiin 1 200 ristiä. Ristejä pystytettiin kuitenkin aina uudelleen. (Faktat tarkistettu Wikipediasta😄)

 

Ristien määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Liettuan alkaessa itsenäistyä 1990 oli kukkulalla 55 000 ristiä. Uuden itsenäisyyden alkuaikoina, 7. syyskuuta 1993, paavi Johannes Paavali II vieraili kukkulalla. Nykyään ristejä on alueella yli 100 000, ja uuden ristin saa vapaasti pystyttää. Ristien lisäksi kukkulalla on esimerkiksi suuria krusifikseja ja Neitsyt Marian patsaita.




Ristikukkula on aivan uskomattoman upea paikka. Meidän onneksemme oli tuulista (mutta ei ihan vielä sateista), ja ristikorujen helinä korosti tunnelmaa meidän seikkaillessa tuhansien ristien labyrintissa.

 




 


 


 



 


 


Itse jätimme myös oman ristimme kukkulan alueelle. Ristejä myydään pienellä summalla vierailijoille, ja myös oman ristin voi halutessaan tuoda. Lapsi raapusti salaisen rukouksen ristiin, ja istutti sen muiden ristien joukkoon.


Kovin helppoa paikalle löytäminen ei ollut näin omatoimimatkailijoille, jotka emme erityisiä turistipalveluja käytä. Onneksi kuitenkin olin paikasta lukenut, ja tiesimme sitä etsiä. Suosittelen ehdottomasti lisäämään tämän pyhiinvaelluskohteeksikin sanottavan nähtävyyden matkasuunnitelmiin!

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Hauskaa kielikoulua WordDive -sovelluksella

Yhteistyössä 


Latasin muutama kuukausi sitten käyttööni kiinnostavan sovelluksen, jolla ajattelin palauttaa mieleeni pahasti ruosteeseen päässyttä ruotsinkieltä. Vaikka aikanaan suoritin toisen kotimaisen hyvillä arvosanoilla, niin vuosien käyttämättömyyden vuoksi arvioin osaamiseni nykytasoltaan heikoksi. 

Etenkin työnhaussa kielitaitokysymys on tullut ajankohtaiseksi. Osaamisessani ja kouluarvosanoissa on ollut ristiriita, mutta pienellä harjoittelulla sen saisi oikaistua. Tästä motivoituneena latasin puhelimeen WordDive -sovelluksen, jonka avulla on ollut hauskaa ja tehokasta palauttaa mieleen ruotsin sanoja ja muotoja.

 

Pelinomaisen sovelluksen kanssa oppiminen on ollut hauskaa ja tehokasta. 
Palkittu metodi perustuu usean aistin käyttämiseen kielen oppimisessa. Oppimateriaali on ammattilaisten tuottamaa, ja sen suunnittelee ja toteuttaa henkilö, joka puhuu kyseistä kieltä äidinkielenään. WordDive-metodi oppii myös tuntemaan käyttäjänsä, ja räätälöi harjoitukset henkilökohtaisesti – siksi oppiminen on mukavaa, nopeaa ja tehokasta.

 

WordDivessa voi valita paitsi kymmenestä eri kielivaihtoehdosta, myös haluamansa päämäärän (osaamistasoja on alkeet, matkailu, maahanmuutto, työ sekä edistynyt kielitaito). Sovellus sopii siis niin uuden kielen oppimiseen kuin kielitaidon syventämiseen ja kehittämiseenkin. Valitsin ruotsin lähinnä kielen mieleenpalauttamista työelämää ja matkailua varten, mutta tavoitteenani on jatkaa siitä vielä matkustustason ranskan oppimiseen.


Kaikkiaan ruotsinkielessä on mahdollista suorittaa 20 osiota, ja itse olen suorittanut niistä nyt n. 20%. Erityisen kivaa sovelluksessa on se, että kursseja voi suorittaa omaa tahtia (itsekin pidin jopa parin viikon loman), eikä ole pelkoa, että tippuu kärryiltä.


Olen käyttänyt mm. bussi- ja automatkat hyödyksi. Välillä harjoitusaika on ollut lyhyempi, joskus klikkailen sanoja puolikin tuntia. WordDive suosittelee n. 15-45 minuutin harjoittelua päivässä - jo lyhyessä ajassa näkyy tuloksia, ja sujuvaan kielitaitoon pääsee keskimäärin 3 kuukaudessa, jos harjoittelee viisi kertaa viikossa 45 minuuttia kerrallaan. Jos tavoitteena on selviytyä turistimatkasta, riittää keskimäärin noin kuusi tuntia WordDiven käyttöä.


Sovellus palkitsee harjoittelun aikana osasaavutuksista, ja jokaisesta osiosta saa sähköpostiin todistuksen, mikä motivoi mukavasti jatkamaan eteenpäin.


Sovellusta pääsee kokeilemaan pari viikkoa ilmaiseksi, ja jos päätät jatkaa, käyttömaksu on 9,99€/kk. Kokeilu ei sido mihinkään, vaan voit itse päättää, haluatko jatkaa sovelluksen käyttöä - kannattaa siis ainakin testata, mikäli sinua kiinnostaa oppia englanti, ranska, saksa, espanja, ruotsi, japani, viro, venäjä, italia taikka suomi. Mikäli matkustelet kesällä, niin nyt on hyvä aika varautua reissuun riittävällä kielitaidolla.

Itse olen tykännyt sovelluksen helppokäyttöisyydestä ja matalan kynnyksen "opiskelusta". Kieli on palannut mieleen erittäin hyvin, ja pitkälti unohtunut sanavarasto on kasvanut kivasti. Välillä huomaan jopa ajattelevani ruotsiksi!😃

Tutustu lisää:
http://www.worddive.com/fi/









perjantai 16. maaliskuuta 2018

Päivälehden museon Pelle Peloton -näyttely


Päiväkodin ollessa tänään suljettuna, me lähdimme poikien kanssa museoon! 
Päivälehden museo on yksi minun (ja poikienkin) lempparimuseoista, joten mentiin pitkästä aikaa sinne.

Reilu viikko sitten onkin avattu erityisesti lapsille suunnattu näyttely "Pelle Peloton - maailman pelottomin keksijä". 


Näyttelytilaan oli rakennettu Pellen kotimökki ja keksijänverstas. Hauskat yksityiskohdat, ihanat värit, erikoiset keksinnöt ja tutkijanvälineet innosti pienemmät kokeilemaan ja tutkimaan.



Näyttely esittelee Pellen kuuluisimpia keksintöjä, ja toisaalta herättää ajattelemaan keksintöjen mahdollisuutta ihan tosielämässäkin. Mietittiin mm. että voisiko aikakone ihan oikeasti toimia, ja että olisiko Pellen herätyskello perinteistä pirisijää tehokkaampi.



Sielähän oli myös itse Pikku apulainen!



Hauskinta oli kuitenkin ajella 313:lla! Tämä todettiin jo Ankallisgalleriassa taannoin :D







Nähtiin mitä erikoisempia keksintöjä, ja vähän toisenlainen päähine - Pellen mietintämyssy.


Hauskojen keksintöjen tutkimisen lisäksi lapset pääsivät itsekin keksijähommiin.




Magneettien ja muun parissa lapset viihtyivätkin pitkään. Näyttelytila ei ole kovinkaan suuri, mutta siitä huolimatta vietettiin ihan hyvän aikaa museossa.






Pelle Peloton oli itsekin paikalla, joskin näimme vain varjon oven takana.


  

Ennustuskone oli myös kovassa suosiossa. Lapset saivat itselleen hauskat ennusteet, ja kivan muiston museokäynnistä.



Pelle Peloton -näyttely on esillä 8.3.-16.9.2018, ja se sopii kaikille tieteestä ja Ankkalinnasta kiinnostuneille. Samalla kannattaa tutustua museon muihin, pysyviin, näyttelyihin. 

Päivälehden museo
Ludviginkatu 2–4, Helsinki
Avoinna ma – su klo 11 – 17 ja sopimuksen mukaan.
Vapaa pääsy!