Näytetään tekstit, joissa on tunniste leivonta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leivonta. Näytä kaikki tekstit

maanantai 3. maaliskuuta 2025

Minkun perinteiset laiskiaispullat


Laiskiaispullat on ihan ehdoton perinneherkku ja meidän perheessä niitä on tehtävä aivan joka talvi.
Mitään ehdottomuutta ei kuitenkaan ole täytteiden ja muun suhteen, vaan usein kokeillaan jotain uutta ja erilaista.


Tänä vuonna teinkin kaakaopullia, ja sunnuntaipulliin kermavaahdon sekaan sekoitin minttusuklaata ja kaveriksi meni mansikkahillo. Hillo kuuluu laskiaispulliin, mutta mantelimassaakin kokeillaan aina välillä, ja tiistaina tein pulliin tavallisen kerman, ja puolet täytin mansikkahillolla ja puolet mantelimassalla ja ohuella rapealla kerroksella tummaa suklaata 


Pullataikinaan lisätty kaakao antaa pullille kivan suklaisen värin, ja samoin suklaa värjää kerman sopimaan oikein hyvin laiskiaismaiseen ulkonäköön. Tomusokeria sirottelin pullien hattuihin kotitekoisen (talouspaperi) sabluunan avulla, ja sulatin tummaa suklaata silmiä, nenää ja suuta varten.


Tänä vuonna kun laskusäät oli mitä oli, niin meni sunnuntai ihan laiskotteluksi. Laiskiaispullat sopi siis hyvin kruunaamaan hitaan pyhän. Laskiaistiistaina ainakin eskarilainen pääsi jopa laskemaan mäkeä, kun kävivät läheisessä ylläpidetyssä pulkkamäessä.


Pursotan kasvot ihan suoraan hatun päälle, mutta tomusokerin päälle se on joskus vähän hankalaa. Kokeilin tiistaina kuonon pursottaa leivinpaperille ja siirtää jähmetyttyään pullan päälle, ja toimi ihan ok sekin, mutta ei istu niin hyvin ainakaan pyöreällä pullalla, eikä pysy välttämättä paikoillaan. Teen siis jatkossakin mieluummin suoraan pullalle, mutta ok vaihtoehto tämäkin, ja ainakin nopeampi. Silmät kannattaa joka tapauksessa pursottaa suoraan pullan päälle, kun silmien kohdassa ei ole tomusokeria.


Mantelimassan päälle levitin hieman ylijäänyttä tummasuklaata. Valmiissa pullassa jähmettyneenä ja rapeana se toimi tosi kivasti! Teen yleensä pienen kuopan hillolle, niin se pysyy paremmin paikallaan ja ehkä hilloa mahtuukin enemmän, mutta nyt skippasin sen vaiheen. 


Kermavaahto vielä ja hattu - tai naama - päälle.




Irtona tehdyt nassut voisi olla hyvä tehdä vaikka kuperalla alustalla, niin istuisivat ehkä paremmin. Mutta omasta mielestäni paras kuitenkin tehdä suoraan pullalle, sillä niin on aina pysynyt paikallaan ongelmitta, vaikka työstäminen saattaa hankalampaa ollakin.





torstai 12. joulukuuta 2024

Kettukarkkipurkki lahjaksi

Tänä vuonna joululahjaksi metsäeskarin opettajille ja hoitajille valmistui söpöt kettupurkit kotitekoisilla "kettukarkeilla" eli pihlajanmarjamarmeladeilla.

 

Lasipurnukoiden kansiin liimasin kuumaliimalla pienet kettufiguurit, ja maalasin kannen kettuineen kauttaaltaan punaiseksi. Lisäsin hieman juhlavuutta lehtikullalla ja lahjanauhalla.
Keräsin syksyllä marjoja sen verran, että tein marmeladeja sekä tuoreeltaan, että nyt joululahjoja varten pakastetuista pihlajanmarjoista. (Syksyllä julkaistu postaus: Pihlajanmarjamarmeladit )

Pakastetuista pihlajanmarjoista tehtynä marmeladien pitäisi olla makoisampia, joten lahjaksi tehtynä ehkä parempi niin! Ei niin happamia, että kelpaisi kai ketullekin 😉
Kettukarkkeja on ollut tarkoitus tehdä lahjaksi jo monet kerrat, mutta aina on ollut joko huono pihlajasato tai muita haasteita. Nyt vihdoin muistin, ehdin ja keräsin pihlajat talteen!

Kettumaisen kiva lahja, ja ihan antajansa näköinen! 🦊
Alkuperäinen reseptipostaus - klikkaa tästä!

sunnuntai 3. marraskuuta 2024

Sienisynttärit!


Hiljattain juhlimme nuorimmaisen 6-vuotissynttäreitä. Hän valitsi teeman monien ehdotusten joukosta - ei kelvannut pienelle pojalle supersankarit, batman, turtles eikä edes merenelevät - sieniä hän halusi ja sieniteemalla sitten mentiin!


Poika tosiaan rakastaa sieniä - ulkoilu on yhtä riemunkiljuntaa syksyisin, kun sieniä on siellä täällä! Hän on toki muutenkin hyvin luontorakas ollut aina, siis sillä tavoin, että halailee puita (etenkin vielä pienet havupuut saa hänen sydämessään läikähtämään) ja tuo kotiin läjäpäin kiviä. Ja kääpiä, jos sellaisia irtonaisena sattuu löytämään... Viime vuoden paras juttu oli savusienet (tuhkelot) ja sellaiseksi hänen piti myös saada kaamosjuhlassa pukeutua. Tein hänelle oikein hienon savusieniasun, ja hän oli maailman onnellisin pieni sieni!


Ja siitä nappasin myös kuvan synttärikutsua varten.


Syksyisiin juhliin sienet sopiikin teemaksi tosi hienosti! Joitain metsäisiä ja syksyisiä koristeita saatiin myös uudelleenkäytettyä, eli pahemmin ei tarvinnut uusia hankintoja tehdä, mikä on aina kiva juttu.


Muutenkin nyt kaiken syyskiireen keskellä tein taas helppoja ratkaisuja myös tarjottavaksi. Poika ei sienirakkaudestaan huolimatta (tai sen vuoksi?) syö sieniä, niin jäi sienipiiraat ja muut tekemättä. Sieniä en laittanut pitsatäytteeksikään, mutta koristelin piccolissima-pitsoihin sienet muilla keinoin. 


Lisäsin vuohenjuustomurun ja palan kirsikkatomaattia osaan pitsoista, ja näin myös maut oli helppo erottaa toisistaan, kun vain toisissa oli "sieni". Halutessaan olisi toisiin voinut lisätä vaikka oliivihatun, tai miksi ei herkkusieniviipaleenkin, niin olisi ollut erilaisia sieniä tarjolla.



Sienenmuotoisia keksejä sekä oksia muistuttavia pockyja ostin normalista.



Kuivattua herkkutattia laitoin kuitenkin tarjolle myös, vaikka muuten ihan oikeita sieniä ei pöydässä ollutkaan.


Syksyiseen kattaukseen sopi myös pähkinät.


Sienikeksit valmistin osittain itse. Hatuksi ostin suklaakuorrutteisia Domino Bites -herkuttelukeksejä ja "Hanna-tädin keksejä. Sienten jalat tein murotaikinasta. Lisäksi tarvittiin värillistä suklaata tai suklaankaltaista valmistetta (Candy melts tms. on hyvä ja helppo, sillä se kovettuu uudelleen nopeasti ja kestää huoneenlämmössä sottaamatta ilman mitään käsittelyä.).


Dippasin sienen jalkaa hieman valkoiseen sulaan massaan, ja kiinnitin keksin pohjaan. Kun sieni oli koossa, dippasin ruskeiden sienien jalanpohjaa vielä vähän valkeaan massaan ja keksimuruun, niin näyttää hieman multaisilta. kärpässienet tein dippaamalla hatun punaiseen meltsiin, ja päälle ripottelin hieman raesokeria. Sienikekseistä tuli helposti näyttäviä, ja oikein hyvän makuisiakin. 

 


Mehun tarjoilin kattaukseen sopivassa kannussa. Tämä on ihana kirppisaarre vuosien takaa.


Kertakäyttöastiat on osin aikaisemmilta juhlilta jääneitä. Pillit ovat muovittomia sulapac-pillejä, jotka muuten voittaa käyttömukavuudessa paperipillit 100-0.



Muurahaiset oli käyneet tomaattivarkaissa -elävöitti kivasti nämäkin kattausta.




Karkkibuffetissa oli myös monenlaista sientä ja pientä suolaista. 



Kakuksi tein pienen suklaamoussetäytteisen täytekakun, ja mousse riitti hyvin niin väleihin kuin kuorrutukseenkin. Päällystin kakun ja tein haarukalla päälle spiraalikuvion, minkä jälkeen lisäsin mousseen hieman kaakaota tummempaa väriä varten. Reunoille kuorrutus ja palettiveitsellä vetoja alhaalta ylös, niin sopivan epätasainen kaarnapinta syntyi itsestään.


Käävät ovat sokerimassaa, sienet candy meltsillä/suklaalla muottiin tehty. Vihreä "sammal" on keksimurua, jota värjätty elintarvikevärillä ja kuivateltu uunissa.

 

Helposti näyttävä kantokakku!



Lahjaksi vieraille oli pilttipurkit, joiden kannen maalasimme kärpässienimäisiksi. Sisälle hieman niiniä ja puinen sieni, jonka voi kotona maalata/koristella mieleiseksi sekä sieniaiheisia tarroja. Alunperin ajattelin järjestää maalauspajan, mutta päädyin nyt kuitenkin, että ohjatun tekemisen sijaan leikkivät vapaasti ja saavat kotiin  puuhailtavaa.


(Valitettavasti ekalle lähtijälle en muistanut purkkia antaa mukaan 😕)



Paljon onnea 6-vuotias! 💖


Lisään vielä tähän teemaan sopivan idean tarjoiluun. Alunperin meinasin tehdä kääretorttu-halon täytekakun sijaan, mutta ajattelin kakun olevan tärkeä lastenjuhlissa. Siispä tein halon vasta isänpäivää varten. 


Samalla periaatteella mentiin kuin synttärikakussa, eli sokerimassakääpiä sekä sieni suklaankaltaista massaa, vihertävää keksimurua ja kaarnamaisesti levitelty suklaakuorrute.


Kääretortun pätkän asettelin tarjoilulautaselle rungoksi ja pienemmät vinosti leikatut kääretortun palat asettelin sen sivuille ikään kuin oksiksi. Sitten kuorrutus ja koristelu.


Poika oli innoissaan, kun oivalsi, että tämähän on kaatunut puu 😊