Joka istuttaa puun, rakastaa muitakin kuin itseään. (Englantilainen sananlasku)

Yksi meidän perheen syysperinne on puun istutus. 

Osallistuimme Miljoonan puun talkoisiin jo neljännen kerran, kun hain puuntaimia Sinebrychoffin taidemuseolta syyskuussa.

 

Miljoonan puun talkoiden taustalla on ajatus ilmastonmuutoksen hidastamisesta yksi puu kerrallaan, sekä tarkoitus luoda hyvinvointia ja vehreyttä lisääviä hiljaisia tiloja luonnon monimuotoisuutta suojellen.

 

Ilmastokriisi on iso asia, jossa meillä jokaisella on oma rooli. Istuttamalla puita voimme torjua ilmastonmuutosta, sillä kasvava puu sitoo ilmakehästä hii­li­di­ok­si­dia tehokkaasti. Hoidettu metsä on oikea hiilinielu.

 

Istutusperinteestä on muodostunut meille hyvin tärkeä. Uskon, että tässä kasvaa luontosuhde ja yhteys tähän meidän kaikkien yhteiseen ympäristöön. Se on tukenut paljon haluamme toimia paremman tulevaisuuden puolesta.

Vaikka muutaman puun istuttaminen vuosittain (samalla kun toisaalla metsiä pistetään matalaksi) ei vielä kokonaiskuvassa tee suurta muutosta, niin tärkeintä on se muutos, mikä syntyy yksilön ajattelussa. Siksi tällainen toistuva tempaus on tarpeellinen - se on tilaisuus meille pysähtyä tärkeän asian äärellä, tehdä konkreettinen teko yhdessä, ja jos hyvin käy, nauttia kasvusta vielä vuosia eteenpäin. 

 

Samalla hoidamme metsäsuhdettamme. Metsä on osa suomalaisuutta ja varmaankin osa jokaisen suomalaisen identiteettiä tavalla tai toisella. Miten eheyttävää onkaan olla vuorovaikutuksessa metsän kanssa. 

 

Viime vuonna noudimme taimet Amos Rexin edustalta, ja istutimme niitä mummolan reunamaille. Siellä meillä on kasvamassa oma pieni metsänalku jo ison metsän rinnalla.

Kuvitus: Sanna Pelliccioni

2019.

Ensimmäisenä vuonna haimme pojille kuusentaimet, ja istutimme ne mummolaan, jossa niiden on oikein hyvä kasvaa. Lisäksi otimme yhden koivun, ja istutimme sen lähemmäs omaa kotia, jotta voisimme seurata taimen kasvua tiheämmin. Se kuitenkin taisi päätyä metsäneläinten ravinnoksi, mikä oli toisaalta hyvin surullista lapsille, mutta myös opettavaista. Toistaiseksi muut istutukset ovat saaneet kasvaa rauhassa.

 

Poika ja taimi, 2019, 2021.

Ihmistaimi istutushommissa 2020.

 

Maailmaa muuttamassa 2021.

 

Rakkaudesta luontoon 2022.

 

 Miljoonan puun talkoissa ei istuteta vain puun taimia, vaan myös ympäristöajattelua, mikä toivottavasti kasvaa ja tuottaa hedelmänään ympäristötekoja.  

Tällaiset toistuvat tempaukset ovatkin mielestäni tarpeen, eivätkä ne vähennä sitä, että myös päivittäisillä valinnoilla on valtava merkitys ympäristökysymyksessä. Sen sijaan tempaukset muistuttavat meitä juuri siitä, miksi me kierrätämme, lajittelemme, keräämme roskia ympäristöstä jne. Tässä istutushommassa on myös hyvin paljon positiivisempi vire verrattuna vaikkapa roskien keräämiseen, mikä muistuttaa lähinnä ihmisten vastuuttomuudesta. Mikäli jokainen hoitaisi omat roskansa, voisimme keskittää ekotekomme rakentamiseen paikkaamisen sijaan.

 

Mistä päästään myös siihen, että lapset ovat muutoksen kasvualusta - on helpompi oppia hyviä toimintatapoja jo pienestä asti, kuin oppia pois huonoista sitten isona. Lapset ovat usein myös hyvin kiinnostuneita ympäristöstä ja ekologisesta kestävyydestä, joten sitä on hyvä vaalia.

 

Vasemmalla vastaistutettu kuusentaimi, ja viimeisessä kuvassa kaksi vuotta sitten istutettu pienokainen - sieltä se ponnistaa!

Läksi puut ylenemähän

vesat nuoret nousemahan,

kasvoi kuuset kukkalatvat,

lautui lakkapäät petäjät. 

(Kalevala)

Jaoimme yhden taimen myös päiväkotiryhmälle istutettavaksi 💚 2022

Miljoonan puun talkoiden taustalla on taiteilija Nina Backmanin Silence Project -kokonaisuus. Jokamiehenoikeudesta inspiraationsa saanut Silence Project nostaa esiin hiljaisuuden, tilan ja luonnon merkitystä ja sen vaikutusta suomalaiseen kulttuurin, arvoihin ja identiteettiin.

Taimet: Harviala Oy

#miljoonanpuuntalkoot

Villa Gyllenberg

Villa Gyllenberg sijaitsee lääketieteellisen tutkimussäätiön perustaneiden Signe ja Ane Gyllenbergin entisessä kodissa. Pariskunnalla oli merkittävä taidekokoelma, jonka he lahjoittivat perustamalleen säätiölle, ja kodin yhteydessä olevalla gallerialla taide olisi myös yleisön nähtävillä.

Gallerian rakennustyöt tehtiin 1970-luvun lopussa, ja Villa Gyllenberg vihittiin virallisesti käyttöön joulukuussa 1980 muutama vuosi pariskunnan kuoleman jälkeen.

Museossa on esillä sekä säätiön omaa taidekokoelmaa että lainateoksia sisältäviä erityisnäyttelyitä. 

 

Kotimuseon puolella on esillä suomalaista kultakauden taidetta, sekä vanhempaa eurooppalaista taidetta. Salongin, pikkusalongin sekä ruokasalin sisustuksena on alkuperäisiä, pariskunnalle kuuluneita huonekaluja ja esineitä.

 

 

Kesänäyttelyssä oli Torsten Wasastjernan upea Satujen ja fantasian maailma.

Torsten Wasastjerna (1863–1924) oli merkittävä Suomen kultakauden taiteilija, ja näyttely esitteli hänen koko tuotantoaan, mikä käsitti niin realismia, impressionismia kuin symbolismiakin.

 

Wasastjerna oli taiteilijana monipuolinen ja tuottelias. Hän oli piirtäjä, maalari, kuvanveistäjä ja graafikko, runoilija (sekä julkaisi muita kirjallisia julkaisuja), valokuvausharrastaja. Hän myös soitti viulua ja jopa sävelsi joitakin laulelmia omista runoistaan. 

Wasastjernan isokokoisin maalaus, Varisevia lehtiä. Teos kuvaa varhaissyksyn etenemistä lumentuloon asti, eli teokseen on tiivistetty kokonainen vuodenaika ja ajan kulku. 

1900-luvun vaihteessa Wasastjerna maalasi hyvin suurikokoisia satu- ja fantasia-aiheisia maalauksia. Taustalla oli huoli siitä, että sadun ja mielikuvituksen maailma väistyy ja katoaa järkiperäisen rationalismin tieltä. Maalauksissaan Wasastjerna herättää henkiin kadotetun satumaailman.

Museo avautuu uudella näyttelyllä jälleen 14.10.2022 

ja se on auki keskiviikkona, lauantaina ja sunnuntaina klo. 12-17.

Pääsyliput aikuisille 12 €, alennusryhmille 10 €, lapset 0€. Museokorttikohde.