Loppukesän kohokohta oli ehdottomasti retkemme Pihlajasaareen. Lähdimme venebussilla sunnuntaina Ruoholahdesta ja palasimme maanantaina Merisatamaan. Saareen siis liikennöidään kahta reittiä.
Rattaat kulkivat aika kehnosti paksussa hiekassa, joten ne kannataa mahdollisuuksien mukaan jättää kotiin.
Kävelysilta yhdistää läntisen ja itäisen Pihlajasaaren. Telttailu on sallittu perjantaista maanantaihin itäisellä saarella, johon mekin heti suuntasimme omaamme pystyttämään. Leiriytymisen hinta on 15€/teltta/yö, ja maksu pankkikortilla.
En oikein mistään löytänyt tietoa, mihin maksu maksetaan, ja kuinka homma yleensäkin toimii, mutta pystytettiin teltta ja kyseltiin hieman. Selvisi, että alueelle tehdään iltakierros, jolloin myös kerätään maksut, joten ihan rauhassa voi asettua ja hengailla siihen asti.
Meillä on 4 hlön teltta, ja mahduimme ihan kivasti minä ja 4 lasta (alle 1-v., 5-v., 6-v. ja 11-v.) yöpymään. Mies autteli teltanrakennuksessa ja grillaushommissa (Pihlajasaaressa on kolme keittokatosta, ja polttopuut valmiina) ennen kun lähti kotiin yöksi.
Itäisen Pihlajasaaren uloin eteläinen niemeke on naturistirantaa, mutta tuolla alueella emme käyneet lainkaan.
Kalliorannat kutsui lapsia juoksentelemaan ja tutkimaan.
Grillattiin makkaraa ja jälkkäriksi vaahtokarkkia.
Kun saimme teltan pystyyn ja massut pullolleen, lähdimme kohti läntistä Pihlajasaarta rantoineen.
Uimakopit täällä ovat aivan ihanat!
Länsisataman laivaliikenne ohittaa Pihlajasaaren, ja laivojen peräaallot antaakin kivan lisän vesileikkeihin.
Pikkumies ryömi hiekkarantaa pitkin tutkimaan aaltoja 💙
Saari on ihan mielettömän kaunis, ja varmasti meillä jäi vielä paljon tutkittavaa tuleville retkille. En ihmettele saaren suosiota, luonto ja hiekkarannat, keittokatokset ja hyvät palvelut (joskin meidän vierailumme aikana kioski ja kahvila olivat suljettuna, ravintolasta en tiedä) vetävät varmasti väkeä kauniina päivinä. Täällä on myös vessoja sopivasti, ja juokseva vesi.
Leikkipaikkakin löytyy!
Illan viiletessä ja hämärtyessä ihastelimme maisemia ja tutkimme paikkoja.
Itäisen Pihlajasaaren ammussuoja louhittiin vuonna 1916. Se kaivettiin kolmen ilmatorjuntatykin miehistön ja ammuksien varastoksi. Tykkipatteria käytettiin toisen maailmansodan aikana ilmatorjuntaan.
Täällä oli jännittävää seikkailla ja kivaa leikkiä, mutta varovaisuus on syytä muistaa.
Lapset saivat valvoa auringonlaskun yli, ehkä johonkin 23 asti.
Sisarukset auringonlaskussa:)
Taivas oli niin selkeä, että auringonlasku ei ollut hirmuisen näyttävä. Auringonnousua emme heränneet seuraamaan, vaikka sekin olisi ollut ihanaa.
Hyvin sujuneen telttayön jälkeen lähdimme luontoretkelle. Täällä on merkitty polku, mutta karttaa minulla ei ollut, niin ei tullut sitä täysin noudatettua. Ensi kerralla kartan kanssa!
Täällä on toiminut öljysatama vielä 1950-luvun alussa.
Eväät riittivät hyvin, mutta olisi ollut ihana nauttia aamukahvit saaren kahvilassa. Se oli kuitenkin suljettu, joten lähdimme kotimatkalle pienten pulahtelujen jälkeen. Tämä oli aivan ihana retki, ja varmasti vasta ensimmäinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti