Itämeri plogging

Löysin netistä muuta ohjelmaa etsiessäni aivan mahtavan mahdollisuuden osallistua Itämeren puhtaanapitoon - ja vieläpä extra-elämyksellisellä tavalla ja aivan ilmaiseksi! 

Tämä piti heti käydä kokeilemassa, joten varasin mulle ja 11-v. maailmanpelastajalle Fortum-siivouskajakin Mustikkamaan Laguuniin.

 

Luonto ja sen suojelu on erityisen lähellä Mikaelin sydäntä, ja harrastamme satunnaisesti yhdessä ja erikseen ploggingia lähiympäristössämme. 

Mikael teki keväällä videon yhdestä kauppamatkasta, kurkkaa se klikkaamalla tästä.

Nyt päästiin siistimään vesistöjä.
Merien siivoamisesta Mikael on paljon puhunut, ja tässä ensikosketus siihen. Itämeri Plogging on maanlaajuinen hyväntekeväisyyshanke, joka mahdollistaa Itämeren konkreettisen siivoustyön kajakkiretki kerrallaan, yhteisöllisesti. Varasin meille ajan sunnuntai-illalle Mustikkamaan Laguuniin. Kaksipaikkaisen siivouskajakin ilmainen vuokra-aika on kolme tuntia, ja ainakin tässä pisteessä niitä on kaksi. 

Oltiin ihan ensikertalasia. En lähtisi vertaamaan urbaania kajakkiretkeä omiin lapsuuden soutuveneilyihin kaverin kanssa maaseudulla. Pakko tunnustaa, että muutaman kerran mietin, mihin taas tuli lähdettyä...(etenkin moottoriveneen jälkiaalloissa😓)

Mutta hienosti meni, ja meillä oli mukavaa - ihan parasta äitiä-lapsi -aikaa.
Ollaan molemmat taas kokemusta rikkaampia ja entistä rohkeampia. On myös mahtavaa päästä tukemaan lapsen luonteelle ominaista toimintaa, vaikka se onkin oman mukavuusalueen ulkopuolella.

Itämeri Plogging on siis koko rannikon laajuinen hanke Helsingistä Ouluun asti. Siivouskajakit ovat kaikkien käytettävissä kahdeksassa eri toimipisteessä koko kesän. Fortumin mahdollistamat kajakit on modifioitu siivousta varten ja tarvittavat välineet saa paikanpäältä. Kajakit on kaksipaikkaisia, ja niissä on roskaämpäri keskellä. Varusteet, kuten roskapihdit, pussit, liivit ja vesitiiviit kännykkäpussit, haavi ja roskapuntari löytyy toimipisteeltä varustelaatikosta. 

Aika tulee varata toimipistekohtaisesti, ja varattu aika on sitova. Helsingissä Mustikkamaan lisäksi Itämeri ploggingia on Hietsussa ja Vuosaaressa.

Meidän ensimmäinen saalis oli oksaan juuttunut onkilaite. Tämä oli hyvä saada pois siimoineen koukkuineen.

Oksat ja muut luontoon kuuluvat maatuvat jätetään keräämättä. Irroittelin vielä risut roskasta.
Roskat täytyy lopuksi punnita, lajitella ja saalis kirjata.

Tarvittavat varusteet löytyy tosiaan paikanpäältä, mutta itse pitää huolehtia sään mukaisesta varustuksesta (oltaisiin voitu hatut ottaa). Myös aurinkorasvaus kannattaa muistaa aurinkoisella säällä. Vesipullot myös aina mukana!

 Ihan täyttä aikaa ei roskia etsitty. Saalis jäi myös aika pieneksi - se tietysti ihan hyvä asia sinänsä, että pintaroskaa ei ollut paljon. Ensikertalaisena jännittäjänä alkoi mukavasti tuntua piilevissä lihaksissa - seuraavalla kerralla menee varmasti  sujuvammin. Mikael haluaisi ehdottomasti uudelleenkin, ja toisenkin kouluikäisen kanssa voisi hyvin käydä ploggaamassa.

Oli ihan hauska katsella kaupunkia uudenlasesta näkökulmasta.

Saatiin myös ihmetellä lokkien meribuffettia, nimittäin ohitettiin kuollut kala. Kiitos vinkistä kanssamelojille/veneilijöille. Kuvaa en nyt lisää, ettei herkempiä harmita.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Ihmisten roskaaminen on vakava kasvava ongelma.

On arvioitu, että 70 % roskista vajoaa pohjaan, 15 % rantautuu ja 15 % jää kellumaan vesipatsaaseen ja pinnalle.  Kaikkein tärkeintä olisi, että jokainen vähentää roskan tuottamista ja huolehtii omansa asiallisesti roskiin. Seuraava tärkeä askel on saada roskat talteen ennen niiden uppoamista, ja siihen tämä on ihan konkreettinen keino.

 Vielä löytyi tupakkaroskaa.

Pienillä yksittäisillä teoilla kohti isoa muutosta! Olethan säkin mukana!

 

Perillä tarjosin keruukaverilleni jätskin. Laguuni tarjoaa paljon muutakin kivaa meriaktiviteettia, ja varmasti loppukesästä testataan myös kelluva vesipuisto!

Projektin mahdollistajat: Fortum, Polestar, Urbaser, Lumme.

Joka istuttaa puun, rakastaa muitakin kuin itseään. (Englantilainen sananlasku)

Yksi meidän perheen syysperinne on puun istutus. 

Osallistuimme Miljoonan puun talkoisiin jo neljännen kerran, kun hain puuntaimia Sinebrychoffin taidemuseolta syyskuussa.

 

Miljoonan puun talkoiden taustalla on ajatus ilmastonmuutoksen hidastamisesta yksi puu kerrallaan, sekä tarkoitus luoda hyvinvointia ja vehreyttä lisääviä hiljaisia tiloja luonnon monimuotoisuutta suojellen.

 

Ilmastokriisi on iso asia, jossa meillä jokaisella on oma rooli. Istuttamalla puita voimme torjua ilmastonmuutosta, sillä kasvava puu sitoo ilmakehästä hii­li­di­ok­si­dia tehokkaasti. Hoidettu metsä on oikea hiilinielu.

 

Istutusperinteestä on muodostunut meille hyvin tärkeä. Uskon, että tässä kasvaa luontosuhde ja yhteys tähän meidän kaikkien yhteiseen ympäristöön. Se on tukenut paljon haluamme toimia paremman tulevaisuuden puolesta.

Vaikka muutaman puun istuttaminen vuosittain (samalla kun toisaalla metsiä pistetään matalaksi) ei vielä kokonaiskuvassa tee suurta muutosta, niin tärkeintä on se muutos, mikä syntyy yksilön ajattelussa. Siksi tällainen toistuva tempaus on tarpeellinen - se on tilaisuus meille pysähtyä tärkeän asian äärellä, tehdä konkreettinen teko yhdessä, ja jos hyvin käy, nauttia kasvusta vielä vuosia eteenpäin. 

 

Samalla hoidamme metsäsuhdettamme. Metsä on osa suomalaisuutta ja varmaankin osa jokaisen suomalaisen identiteettiä tavalla tai toisella. Miten eheyttävää onkaan olla vuorovaikutuksessa metsän kanssa. 

 

Viime vuonna noudimme taimet Amos Rexin edustalta, ja istutimme niitä mummolan reunamaille. Siellä meillä on kasvamassa oma pieni metsänalku jo ison metsän rinnalla.

Kuvitus: Sanna Pelliccioni

2019.

Ensimmäisenä vuonna haimme pojille kuusentaimet, ja istutimme ne mummolaan, jossa niiden on oikein hyvä kasvaa. Lisäksi otimme yhden koivun, ja istutimme sen lähemmäs omaa kotia, jotta voisimme seurata taimen kasvua tiheämmin. Se kuitenkin taisi päätyä metsäneläinten ravinnoksi, mikä oli toisaalta hyvin surullista lapsille, mutta myös opettavaista. Toistaiseksi muut istutukset ovat saaneet kasvaa rauhassa.

 

Poika ja taimi, 2019, 2021.

Ihmistaimi istutushommissa 2020.

 

Maailmaa muuttamassa 2021.

 

Rakkaudesta luontoon 2022.

 

 Miljoonan puun talkoissa ei istuteta vain puun taimia, vaan myös ympäristöajattelua, mikä toivottavasti kasvaa ja tuottaa hedelmänään ympäristötekoja.  

Tällaiset toistuvat tempaukset ovatkin mielestäni tarpeen, eivätkä ne vähennä sitä, että myös päivittäisillä valinnoilla on valtava merkitys ympäristökysymyksessä. Sen sijaan tempaukset muistuttavat meitä juuri siitä, miksi me kierrätämme, lajittelemme, keräämme roskia ympäristöstä jne. Tässä istutushommassa on myös hyvin paljon positiivisempi vire verrattuna vaikkapa roskien keräämiseen, mikä muistuttaa lähinnä ihmisten vastuuttomuudesta. Mikäli jokainen hoitaisi omat roskansa, voisimme keskittää ekotekomme rakentamiseen paikkaamisen sijaan.

 

Mistä päästään myös siihen, että lapset ovat muutoksen kasvualusta - on helpompi oppia hyviä toimintatapoja jo pienestä asti, kuin oppia pois huonoista sitten isona. Lapset ovat usein myös hyvin kiinnostuneita ympäristöstä ja ekologisesta kestävyydestä, joten sitä on hyvä vaalia.

 

Vasemmalla vastaistutettu kuusentaimi, ja viimeisessä kuvassa kaksi vuotta sitten istutettu pienokainen - sieltä se ponnistaa!

Läksi puut ylenemähän

vesat nuoret nousemahan,

kasvoi kuuset kukkalatvat,

lautui lakkapäät petäjät. 

(Kalevala)

Jaoimme yhden taimen myös päiväkotiryhmälle istutettavaksi 💚 2022

Miljoonan puun talkoiden taustalla on taiteilija Nina Backmanin Silence Project -kokonaisuus. Jokamiehenoikeudesta inspiraationsa saanut Silence Project nostaa esiin hiljaisuuden, tilan ja luonnon merkitystä ja sen vaikutusta suomalaiseen kulttuurin, arvoihin ja identiteettiin.

Taimet: Harviala Oy

#miljoonanpuuntalkoot