Toukola/Arabianranta

Kesällä tuli moni kaupunginosa hieman tutummaksi.  Yksi päiväretki vei meidät Toukolan puistoihin ja palasimme vielä uusimaan kierroksen syksymmällä.

Aloitimme kierroksen Kumtähden kentältä.

Maamme-laulu esitettiin ensikertaa julkisesti Kumtähden kentällä ylioppilaiden kevätjuhlassa Floranpäivänä 13.05.1848. Sen vuoksi paikalla on myös Maamme-laulun muistomerkki.

Arabianranta on taidetta pullollaan - täällä voisi hyvinkin tehdä jonkun taidekävelykierroksen joskus!

Taiteen lisäksi kannattaa katsastaa Toukolan rantapuisto. Meillä oli tunnelmallinen rantakävely alkusyksyn illassa.

Arabian matto.

 

Kesäinen rantapuisto

Päiväretkikohde valikoitui meille ensisijaisesti Tapio Wirkkalan taidepuiston perusteella, joten se oli kierroksemme kohokohta.

 

Puistoon johtaa kahdesta suunnasta kiemurtelevat käytävät/laiturit. Pensasaidat jakaa puiston yhteensä yhdeksään tilaan, joissa yksityinen ja julkinen ikään kuin yhdistyvät. Puistossa näen raollaan olevia ovia, kotoisia elementtejä, luontosymboliikkaa ja avaruutta.

 

Puistossa on parasta sen elämyksellisyys. Melko minimalistinen kokonaisuus herättää paljonkin ajatuksia. 

 

Istumapaikoiksi löytyi pyöriviä kiviä.

 

 

 

Ja koska puiston tärkeimpiin elementteihin kuuluu valo, halusimme käydä kokemassa puiston myös hämärässä, jolloin huoneiden lamput ja muut valot erottuvat paremmin kuin kirkkaana kesäpäivänä.

 

 

Etenkin taaperoa valoyksityiskohdat kiinnostikin todella paljon. 

 

 

 

Upea elämys. 

Puiston on suunnitellut Robert Wilson.

 

 

Riikka Purosen Harppi ja tähdet Toukolan rantapuistossa. 

Seitsenmetrisessä teoksessa on harppi ja sen keskiakselilla tasapainottelevat kaksi astiaa. Harppi edustaa matemaattista maailmankuvaa, jossa maailman ilmiöitä voi mitata ja todentaa. Keskiakselin astioiden sisältö on tuntematonta ja nimeämisen ulottumattomissa.

Oasen. 

Jan-Magnus Janssonin aukiolla lepää kolme betonista leijonaa. 

Keidas on Ann Sundholmin teos.

Nää oli niin symppikset. Yleensä leijonat kuitenkin kuvataan hurjina tai ainakin uljaina, ja nää niin raukeina nukkuivat! Silityksiä saivat kovasti:)

Taidetta oli tosiaan paljon ja joka puolella - nyt kuvasin ja kuvailin reitillemme osuneista vain meille mieluisimmat ja vähän maisemia myös. Suosittelen tällaisia kaupunginosakävelyjä lasten kanssa, on kivaa ja antoisaa!