Musiikkimuseo Fame

Musiikkimuseo Famessa koetaan suomalaista musiikkia. 

Me ollaan käyty Famessa nyt kahtena kesänä. Jäljempänä tuoreemmalta vierailulta.

 

Museo on hyödyntänyt nykyaikaista teknologiaa näyttelyissä. Musiikkielämys on sen myötä uudenlainen ja monitasoinen.

Lapsia kiinnosti suomalaisen musiikin vaiheet.

 

Päänäyttely (2021) - Suomen musiikin kunniagalleria - täydentyy vuosittain esitellen kotimaisen musiikin suurimpia sankareita genreen katsomatta. Tänä vuonna mukaan on valittu yhdeksän kunnianarvoista säveltäjää, muusikkoa ja musiikintekijää: Apocalyptica, Danny, Einojuhani Rautavaara, Harmony Sisters, Juha ”Junnu” Vainio, Karita Mattila, Laila Kinnunen, Martti Talvela ja Värttinä. 

Kunniagalleriassa tutustuttiin muusikoihin ja heidän merkitykseensä Suomen musiikille.

Kunniagallerian jäsenten musiikkia ja vaiheita esitellään monipuolisesti sanoin, kuvin, esinein, taideteoksin ja musiikkinäyttein. 

Lisäksi museon erilaisissa toiminnallisissa huoneissa päästiin syventymään musiikin maailmaan mm. erilaisia virtuaalisia keinoja hyödyntäen.

Päästiin mm. kelkettelemään Värttinän kanssa. Lisäksi pääsi kokeilemaan karaokea ja tanssia jne.

 

Instant kuusi - Sibelius, musiikki ja metsä -näyttelyssä on tuotu Sibeliuksen soiva metsä 2020-luvulle. Keskiössä on tulitikkurasia, josta avautuu metsäinen multimediainstallaatio. Teos kuvaa uudella tavalla Jean Sibeliuksen syvää luontosuhdetta. Tarinan mukaan Sibelius kantoi aina mukanaan tulitikkurasiaa, jossa oli pala Ainolan metsää. Synesteettisten taipumustensa ansiosta säveltäjä pystyi aistimaan metsän nuuhkaisemalla rasiaa, ja sammal ja havunneulaset inspiroivat Sibeliusta säveltämään. 

Instant Kuusi pohjautuu pianisti Matleena Nymanin tulkintaan Sibeliuksen rakastetusta kappaleesta Kuusi. 

Sibeliuksen flyygelillä soitettu musiikki, kultakauden metsäaiheiset maalaukset sekä luonnon ja kaupungin äänet tarjoavat aivan upean elämyksen kaikenikäisille.

Teoksen on suunnitellut ja toteuttanut KAXKAX-taiteilijaduo (Thu Nguyen ja Valtteri Wikström). Ylen tuottama teos on toteutettu yhteistyössä Ainolan, Kansallisgallerian ja Musiikkimuseo Famen kanssa.

Toisella museovierailulla näyttely oli uudistunut, mutta myös tuttuja juttuja oli. Suomen soiva tarina kiinnosti lapsia edelleen, ja se on oikein kiva tapa aloittaa museokierros.

 

Suomen musiikin kunniagalleriassa oli vaihtunut näyttely, kuten myöskin hieman tiheämmin vaihtuvan näyttelyn puolella oli nyt uusi teema. Tällä kertaa se oli lastenmusiikkiin liittyvä. 

 

Mukana Kunniagalleriassa on nyt Annikki Tähti, Dingo, Eino Grön, Erja Lyytinen, George de Godzinsky, Jorma Panula, Kaj Chydenius, Oskar Merikanto, Paula Koivuniemi ja Pave Maijanen.

 

 

Erityisen hauskaa oli testata erilaisia tanssityylejä opetusvideoiden kanssa. Nuorimmaisen lemppari taisi olla moshaaminen Stam1nan tahdissa (videolla Pyry Hanski)

 

Isompien mielestä karaoke oli parasta. Koululaiset kävivätkin varaamassa itselleen karaoketilan monta kertaa (muita kävijöitä ei paljon ollut), enkä meinannut saada heitä pois museosta lainkaan, kun niin innostuivat laulelusta.

 

 

Musapeliä.

Lauluni, leikkini -näyttely esittelee suomalaista lastenmusiikkia. 

 

Näyttely tarjoaa aikuisille nostalgiaa ja lapsille se on leikkisä tila lastenmusiikin parissa.

Mukana on toiminnallisia leikkilauluja, mukaansatempaavia tarinalauluja sekä visuaalinen lastenmusiikin tekijöiden esittely. 

 

Fameen pääsee museokortilla tai aikuinen 25€, lapsi 12,50€ (alle 7-v. ilmaiseksi) ja alennusryhmät 15€

Lahja varhaiskasvattajille kettumaiseen tyyliin

Nuorimmaisen kanssa olisin niin ikään tehnyt purkin, jonka olisin koristellut joko kettuhahmolla taikka autolla. Siinä nimittäin kaksi asiaa, mistä meidän kuopus tunnetaan. Autoihin hän on ollut ihan hulluna (jos voi sanoa) pienestä pitäen, ja viihtyy paljon juurikin autoleikeissä. Kettu sen sijaan on rakkaus nro.1, ja se näkyy hyvin myös päiväkotielämässä. Auto olisi ollut sinänsä helppo, että ylimääräisiä pieniä autoja olisi varmasti löytynyt askartelutarpeeksi kotoa. Kettuja sen sijaan ei niin helposti löydy.

 

Sattumalta kävelin kuitenkin askarteluliikkeen (Sinelli) ohi kun huomasin ikkunassa hamahelmimuotin, joka muistutti kettua. Se oli tietty ostettava, ja hieman sopivansävyisiä putkihelmiä myös. Kolmevuotias pääsi itse askartelemaan, (yhdessä pohdittiin toki värien paikat) ja lopuksi silitin valmiin kuvion ja liimasin kuumaliimalla taakse magneetin. Näistä tuli niin kivoja, että tehdään varmasti lisääkin kettusia niin itselle kuin lahjoiksi!

Kettukarkit ketutukseen olisi voinut toki antaa purkissa kuin purkissa, mutta nämä ihanat peltipurkit olivat niin ikään todellinen vahinkolöytö. Purkin värit ja kuvitus sopi niin hyvin teemaan ja kokonsakin puolesta tämä oli kuin tehty meidän kettumagneeteille. Ja mikä parasta, magneetti napsahtaa kiinni peltipurkkiin, joten ei tarvinnut miettiä, miten lahja pysyy kasassa ja hamahelmiteos ehjänä.

Purkeissa oli keksejä, mutta sisällön vaihdoin kettukarkkeihin (keksit eivät olleet mitään erityisen hyviä ja karkit olin hankkinut jo valmiiksi - muuten toki keksilahja olisi ollut ihan hyvä sekin!) Keksipurkit löytyi Tokmannilta.

 Lopuksi vielä hassutteleva kortti, kiitoskirjoitus takana kera hyvän kesän toivotuksen. Lisäsin siihen vielä, että jos välillä kuitenkin ketuttaa, niin ota tästä karkki!
 (Korttien kettutarrat Kenkämaakarin käsialaa - ostin lapsimessuilta Mega-ketutuspussin täynnä ihanan kettumaisia tarroja)

Tämän vuoden kiitoslahjat koko kolmikolta. Kettupurkkien lisäksi ekaluokkalaiselta opelle välkkypurkki ja kolmasluokkalaiselta dinopurkki.

"Loistava" lahja opettajalle

Ekaluokkalaisen lahjan kanssa sain pähkäillä enemmän. Ajattelin ensin tehdä samaan tyyliin, kuin esikoisen kanssa - joku lapsen kiinnostusta kuvaava figuuri purkin kanteen. Figuurejakin olisi luultavasti jossain hyödynnettäväksi, mutta olivat kadonneet jäljettömiin...

Sitten sattui ihan vahingossa kohdalle nämä kivat lampun malliset purkit.
(Nämä ostin Clas Ohlsonilta, mutta näin myös Tigerissa jokseenkin samantapaisia myynnissä)

Meidän ekaluokkalainen on välkky tapaus, joten nämä sopii oikein hyvin lahjaksi juuri häneltä.

Koska hän on myös keskimääräistä ekaluokkalaista edellä ja äärettömän kiinnostunut kaikesta, niin koen erityisen tärkeäksi, että opettaja on sellainen, joka haastaa ja antaa loistaa!

 

Purkissa on sivulla aukko esim. ledtuikulle, koristeasetelmalle tai vaikka kasville. Koska nyt täytimme sen kultakääreisillä makeisilla, keltaisesta kartongista leikattu kiitoskortti asetettiin aukon eteen "tulpaksi".

Ekaluokkalainen kirjoitti kortit itse:

"Kiitos, että autat minua loistamaan!"

Mietin pitkään vaihtoehtoisia tekstejä. Tässä kuitenkin kiteytyy mielestäni hyvin se, että opettaja 

"antaa liekin palaa ja ruokkii sitä". 

Myös "annat mun loistaa" toimii hyvin.

Tässä vielä kolmen lapsen tämän vuoden kiitoslahjat - katso:
Dinosaurusteemainen lahja
Kettuaiheinen lahja