Yyterin koiraranta

Yyteri kuuluu meidän lempparirantoihin, ja lasten kanssa ollaan usein reissatessa poikettu virkistäytymässä dyyneillä.

Nyt kun reissukaverina on koira, joudumme miettimään tarkemmin, mihin voimme pysähdyksiä tehdä. Yyterin hiekoista ei ole tarvinnut luopua, sillä Mäntyluodosta löytyy oma pitkä rantapätkä karvaisille uimareille.

Ihan superkaunis ranta koirille! Ei voi puhua samassa lauseessa meidän kodin läheisestä "koirarannasta". Ranta on liki puoli kilometriä pitkä, joten mahtuu useampikin uimari temmeltämään.

 Dyynejä, kaislikkoja ja matala aallokko. Ihana paikka vaikka koira ei uimisesta piittaisikaan.

Meidän shiba ei kauheasti välitä vesileikeistä - ainakaan vielä.

Lasten kanssa kahlailtiin myös - Kikon uteliaisuus heräsi sen verran, että kasteli tassunsa.

Mieluummin meidän prinsessa leikki kuitenkin hiekalla.

Koirarannalla on hyvät ja selkeät säännöt. Koiraa saa pitää vapaana, mutta on hyvä muistaa oma vastuu koirasta ja sen tekemisistä. Aitausta ei ole. Ihmiset tervehtii ensin, sitten vasta koirat.

 

Luonnollisesti rannalle ei tuoda rokottamatonta, sairasta tai kiimaista koiraa.

Koiran omat lelut on myös hyvä jättää kotiin/autoon. Keppien tai kivien heittely on kielletty.

Jätökset pitää tietysti kerätä eikä jättää jälkeensä muutakaan sotkua. Koiran kaivamat kuopat on hyvä täyttää, ettei niiden vuoksi satu vahinkoja. Roskista en bongannut rannalta, mutta sisäänkäynnin luona sellainen oli, joten ota roskat mukaan lähtiessä.

Haukkurauha on klo 22.00-7.00 välisenä aikana.

Ranta sijaitsee osoitteessa Merisatamantie 13. 

Superihana kesäkeidas! 

Koiria oli keskikesän lämpöisenä iltapäivänä paljon, mutta tilaa oli runsaasti - pystyimme helposti hengata enemmän keskenämme - Kiko tervehti ehkä vain kahta lajitoveria tällä kerralla.

Taru sormusten herrasta -kemut

Sukulaissynttärit juhlimme hobitti-tyyliin, mutta kavereiden kanssa herkuteltiin ja leikittiin LOTR-tarinan inspiroimana. 

 

Tarjoilussa pääasiassa oli tietysti sormus. 

Kakku jäljittelee valtasormusta, ja koristelin filippinoskeksitkin kultaisella elintarvikevärillä muistuttamaan sormusta.

 Ja tietysti suolaisena herkkuna oli sormussipsejä (eli hot rodeja)

Lisäksi pöydässä oli Klonkun herkkuja, eli kaloja, ja Frodon sormia.

Joissain sormissa oli vielä sormuskin paikallaan. Rengaskarkkeja oli erilaisia.

Kalat tarjoilin venekulhossa, mikä oli viittaus Klonkun historiaan. 

Lembas -leipiä jäi vielä näihinkin juhliin. Nyt en niitä käärinyt oikeisiin lehtiin, mutta lehtiservetit sopivat kivasti tarkoitukseen. Lembasin lisäksi matkalaisille oli evääksi karkkimarjoja.

Örkkien silmiä (litsejä) miekkojen kärjissä.

 

Sormuskakusta ei tullut mikään taidonnäyte. "Kultainen" sokerimassa ei ollut oikeastaan kovin kultainen, mutta en myöskään näin isoa kakkua viitsinyt enempää kullata. Ensin tein kirjoituksen kultakiteillä, mutta se ei juuri erottunut pohjasta, niin päätin sittenkin kirjoittaa sen elintarviketussilla päälle. 

Ihan riittävän hyvä siitä kuitenkin tuli.

Aloitimme seikkailun Gandalfin kanssa. Tiede on taikaa.

Tehtiin pieni tiedeprojekti lasten kanssa niin, että kaikki saivat vuorotellen valmistaa värin ja pipetoida näyteputkeen.

 

Teimme sateenkaaren putkeen käyttämällä vain vettä, sokeria ja elintarvikevärejä. Ohje löytyy täältä.

Mun elintarvikevärit olivat tähän turhan voimakkaat. Olisi riittänyt varmasti yksi tippa, sillä nyt lopputuloksesta tuli sen verran tumma, että oli vaikea erottaa kerroksia. Muuten koe tosin onnistui hyvin. 

 

Gandalfin kanssa hauskuuttelun jälkeen lapset lähtivät seikkailulle, mukanaan mahdollisesti tarpeellinen tengwar-kirjaintaulukko Sindarin-kielelle.

Sormus löytyi lammen pohjasta. Laatikossa oli kiviä, hiekkaa ja vettä, ja se oli narulla jaoteltu niin, että kukin saa kokeilla vain yhdeltä alueelta, löytyykö aarre. Pelkäsin, että tämä on liian helppo ja tylsä numero, mutta aika moni pääsi kokeilemaan, ennen kuin sormus löytyi, ja kaikki oli innolla mukana. 

Seuraavassa tehtävässä tarvittiin nokkeluutta. 

Miten saadaan portti auki, ja onko kirjainkääröstä ehkä apua? 

 

Yhdessä lapset selvittivät, mitä piti tehdä, ja vuorotellen kopioivat oikeanlaisen kirjaimen, niin saatiin ovi auki.

Päädyttiin kuitenkin ojasta allikkoon. Vastassa oli Lukitarin luola. Tämäkin este selvitettiin lopulta koko porukalla, eikä kukaan jäänyt verkkoihin.

 

Sitten saatiin vastaan örkit. Ihan itse tehdyllä jousipyssyllä saatiin kaadettua koko joukko lego-örkkejä.

Lopuksi oli aika tuhota valtasormus. Ensin piti kiivetä tuomiovuorelle ja heittää sormus liekkeihin. Kraaterina toimi lasten pallomeri. Renkaat tähdättiin osumaan laavan keskellä tönöttävään liekehtivään tappiin, ja kaikilla oli kaksi yritystä. Haastetta toi se, että tappi ei ollut ihan suorassa, ja heittoasento puolapuilta ei ollut aivan ihanteellinen.

 

Ahtaiden tilojen vuoksi kuvat tehtävistä ovat aika epämääräiset, mutta antaa kuitenkin suuntaa toteutuksesta. 

Hienosti suoritetusta sormuksen tuhoamisesta koko joukko sai valita itselleen mieluisen sormuksen Tuomiovuoren kultasepältä.

Kultaa ja sormuksia palkkioksi sankareille.

 

Lisäksi jokainen sai halutessaan istuttaa oman entin. Entin siemeniä sai laittaa omaan multakuppiin ja viedä halutessaan kotiin kasvamaan.

Hobittimaiseen tapaan vieraille oli tietysti varattuna lahjat.

BAG to take at the partys END ❤