perjantai 30. maaliskuuta 2018

Ristikukkula


Yksi kiinnostavimmista nähtävyyksistä, jossa olemme matkoillamme käyneet, on todennäköisesti Liettuassa Šiauliain tienoilla sijaitseva Ristikukkula. Kävimme täälä road tripillämme vuonna 2014, jolloin pojat olivat n. 0,5 ja 2,5 vuotiaita.



Ristikukkulan syntymisestä ei ole varmuutta, mutta se voidaan jäljittää kirjallisten lähteiden perusteella ainakin vuoteen 1850. Uskomuksen mukaan ensimmäiset ristit tuotiin alueelle sen jälkeen, kun puolalaisten ja liettualaisten kapina Venäjän keisarikuntaa vastaan epäonnistui Marraskuun kansannousussa vuonna 1831. Lisää ristejä nousi toisen kapinan jälkeen 1863. 
Risteillä oli symbolinen merkitys kansannousun yhteydessä kadonneiden henkilöiden perheille.




Kun ristien määrä vuonna 1900 ensimmäisen kerran kirjattiin ylös, niitä oli kukkulalla 130. Vuonna 1902 kukkulalla oli 155 ristiä, 1922 enää vain 50 ristiä, 1938 enemmän kuin 400 ristiä. Neuvostoliiton aikana vuosien 1961 ja 1984 välillä neljä kertaa tuhottiin ristit maansiirtotraktoreilla. Liettualaiset harjoittivat väkivallatonta vastarintaa neuvostomiehitystä vastaan tuomalla tuhottujen ristien tilalle uusia. 1961 tuhottiin 5 000 ristiä, 1975 tuhottiin 1 200 ristiä. Ristejä pystytettiin kuitenkin aina uudelleen. (Faktat tarkistettu Wikipediasta😄)

 

Ristien määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Liettuan alkaessa itsenäistyä 1990 oli kukkulalla 55 000 ristiä. Uuden itsenäisyyden alkuaikoina, 7. syyskuuta 1993, paavi Johannes Paavali II vieraili kukkulalla. Nykyään ristejä on alueella yli 100 000, ja uuden ristin saa vapaasti pystyttää. Ristien lisäksi kukkulalla on esimerkiksi suuria krusifikseja ja Neitsyt Marian patsaita.




Ristikukkula on aivan uskomattoman upea paikka. Meidän onneksemme oli tuulista (mutta ei ihan vielä sateista), ja ristikorujen helinä korosti tunnelmaa meidän seikkaillessa tuhansien ristien labyrintissa.

 




 


 


 



 


 


Itse jätimme myös oman ristimme kukkulan alueelle. Ristejä myydään pienellä summalla vierailijoille, ja myös oman ristin voi halutessaan tuoda. Lapsi raapusti salaisen rukouksen ristiin, ja istutti sen muiden ristien joukkoon.


Kovin helppoa paikalle löytäminen ei ollut näin omatoimimatkailijoille, jotka emme erityisiä turistipalveluja käytä. Onneksi kuitenkin olin paikasta lukenut, ja tiesimme sitä etsiä. Suosittelen ehdottomasti lisäämään tämän pyhiinvaelluskohteeksikin sanottavan nähtävyyden matkasuunnitelmiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti