Marmeladikarkkeja pihlajasta

 

Mun varmaankin suosituin postaus kautta aikojen on ollut tämä pihlajanmarjamarmeladien resepti. Onpa se julkaistu eräässä paikallislehdessäkin. Eikä suosio ole mikään ihme, sillä onhan "kettukarkki" ihan klassikko. Parasta vieläpä, että maku tulee ihan oikeasti pihlajasta, kun karkit tekee itse!

 

Nyt kun pihlaja taas kantaa isoa satoa, päädyin itsekin taas reseptin äärelle pitkästä aikaa - voi sitten taas todeta reseptin toimivaksi ja karkit maukkaiksi. Tästä klikkaamalla pääset alkuperäiseen julkaisuun.

 

"Kettukarkit" sai peukun meidän pikkukettusen makutestissä!

 

Tässä myös vielä ohje sekä vaiheita kuvina.

Pihlajanmarjamarmeladit

350 g pihlajanmarjoja
5 dl vettä
3 ½ dl sokeria
15 g agar agaria (Algamar)

Pinnalle:
erikoishienoa kidesokeria

Putsaa ja huuhdo ensin marjat ja laita ne sitten veden kanssa kiehumaan. Anna kiehua n. 15 min.

Siivilöi sitten marjat ja puristele enin mehu takaisin kattilaan.

 

Mittasin, että sakeaa pihlajamehua on nyt n. 3,5 dl. Pakastettuja marjoja käyttäessä mehua tuli samalla ohjeella 5 dl. Tämä on syytä huomioida muiden ainesosien mittasuhteissa, tai käyttää ylimääräinen nestemäärä vaikka mehuna/mehutiivisteenä.

Lisää mehuun sokeri ja keittele kunnes sokeri sulaa mehuun. Lisää sitten Agar-agar hiutaleet ja keittele sekoitellen tasaiseksi vielä n. 5-10 min tai pakkauksen ohjeen mukaan.

Huomioi, että ohjeessa olen käyttänyt Algamarin agar-agar -hiutaleita, ja annostus voi poiketa jos käytät eri tuotemerkkiä/jauhetta.

Kaada seos sitten leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Vuoan koko saisi olla jotain väliltä 20-25 cm/sivu, riippuen kuinka paksuja karkkeja haluat. Tässä reunavuoassa koko oli 25x25, ja omaan makuun olisi saanut olla hieman pienempi vuoka, sillä levy jäi vähän ohkaiseksi. 

Anna hyytyä vähintään muutama tunti vuoassa.

Leikkaa levystä sitten haluamasi kaltaisia karkkeja esim. pitsaleikkurilla, veitsellä tai vaikka pienillä piparimuoteilla.

Anna karkkien sitten "kuivua" huoneenlämmössä, jotta voit sokeroida ne ilman, että sokeri sulaa. Itse annoin olla parikin päivää välillä kääntäen.

Kierittele karkit sitten sokerissa, kun mikään pinta ei ole enää kostea. Säilytä karkkeja huoneenlämmössä kannellisessa rasiassa ja herkuttele parin viikon kuluessa. Voit säilöä marmeladit myös jääkaapissa, mutta muistathan silloin tehdä sokeroinnin vasta ennen tarjolle laittamista jälleen pienen kuivattelun jälkeen.

Tästä tuli ihan runsas määrä karkkeja.

Makeaa ja kirpakkaa syksyä! 💖

Taidetta keskuspuistossa

Meidän lähiympäristössä Keskuspuiston kupeessa  Pitkäkoskenniityllä oli loppukesästä kiva ympäristötaidenäyttely Phototaxis. 

 

Menimme tietysti poikien kanssa tutustumaan teoksiin, ja saatiin lainatabletit AR-teosten katselua varten.

Niityllä oli siis valotaidetta ja AR -veistoksia. Muutamia auringonkierron kanssa asemoituja AR-teoksia ja performatiivisia aurinkoseuraajaveistoksia.

Phototaxis-taideprojekti luo teoksia luonnonympäristöön. Meille tämä oli kiva, kun saatiin tavanomaisen ulkoilun päälle pieni taide-elämys.

 Phototaxis on "eräänlainen pyhäkkö tai utopistinen tila, jossa luonto ja taide parhaassa tapauksessa kohtaavat synergisesti. Projekti kurottaa yhteyteen luonnon kanssa niin viimeaikaisen valosaatetutkimusten, AR -teknologian kuin myyttien sekä esihistoriallisten ja astronomisten vaikuttimien avulla ja rakentaa kokonaisuuden, jossa uusi ja vanha, menneisyys ja tulevaisuus, myyttinen ja rationaalinen kohtaavat."

 

 Taiteilija Anu Raatikainen on paikalla koko näyttelyn ajan, joten saimme antaa suoraa palautetta ja keskustella teoksista heti paikalla. 

 

Ja se palaute oli positiivista - lapset tykkäsivät ja heille heräsi kovasti ajatuksia näyttelystä.

Artventure - taide-elämys Helsingissä

Artventure -patsasmaalaus tuli mulle vastaan somesyötteessä joskus muutama kuukausi sitten, ja kieltämättä mainos oli hyvin kohdennettu. Mä pistin tilin seurantaan, ja päätin, että mennään ehdottomasti jossain vaiheessa kokeilemaan tätä perheen ja/tai ystävien kanssa.

 

Ideana siis on viettää aikaa yhdessä maalaten - valmiin taidepatsaan saa sitten vielä mukaansa kotiin. Paikanpäällä voi nauttia virvokkeita ja snackseja. Erinomainen idea vaikka syntymäpäiville, ja synttäriohjelmaksi itsekin sitten paikan varasin.

 

Ollaan niin ruuhka-ajan pyörityksessä, että on vaikea löytää kaikille sopivaa aikaa, ja kun sellainen löytyi, niin varasin tietysti workshopin perheellemme heti, ettei sitä ehditä varata täyteen. Pian siihen päälle tuli kuitenkin yhden lapsen vaellus ja itse synttärisankarin kisat, eikä lähikuukaudet tai vuodetkaan näytä yhtään paremmalta. Siispä päätin, että en lähde varausta perumaan, saattaisi jäädä vain kokonaan käymättä. 

Onneksi myös ystävällä oli syyskuussa syntymäpäivä, niin mentiin sitten erilaisella synttärikokoonpanolla, eikä se ollut kyllä yhtään huono ratkaisu! 

 

Meitä oli siis kolme aikuista ja kolme lasta (6- ja 10-vuotiaita). Niin aikuiset kuin lapsetkin nauttivat taidepajasta paljon - patsasvaihtoehtoja oli paljon, ja kaikille löytyi oma lemppari. Luovuuden sai päästää valloilleen ja väriä käyttää aivan oman mielen mukaan.

Me oltiin hieman jo etukäteen katsottu, minkä patsaan haluaisimme kukin maalata, mutta lopullisen valinnan teimme paikanpäällä.

Hän huomasi, että patsaat ovat itse asiassa säästöpankkeja! Hyötyesine - huippua!

 

Nuorimmainen olisi ehkä kaivannut "apua" projektiinsa. Onkin hyvä ottaa huomioon, että rajallisten paikkojen vuoksi kaikki tekevät oman patsaan, eli kaksi ei voi maalata yhtä ja näin puolittaa kustannusta. Mikäli se olisi ollut vaihtoehto, olisin varmaankin maalannut eskarilaisen kanssa yhdessä. 

Oikeastaan olenkin tosi iloinen, että tätä vaihtoehtoa ei ollut. Nyt sain keskittyä omaan projektiini ja nauttia omasta maalaamisesta. Pientä sitten kannustettiin sutimaan omaa patsastaan sen minkä jaksaa. Aikaa oli riittävästi, eli ehtii kyllä avustamaan nuorempia taiteilijoita oman projektinkin ohessa. Aikavaraus oli kolme tai neljä tuntia, ja me saatiin omamme valmiiksi hieman reilu parissa tunnissa.

Hyvin keskittynyttä taiteilua. Nuorin taiteilija valkkasi suloisen kettuhahmon, joka istuu planeetan päällä. Väreinä pinkkiä, violettia ja kultaa.

 

Kymmenenvuotiaat pojat maalasivat katu-uskottavat Stitch-oliot.

Synttärisankari maalasi suloisen Hello Kittyn!

 

Henkilökunta oli hyvin ystävällistä ja avuliasta - värit tilattiin santsiannoksia myöten vaikka suoraan pöytään. Henkilökunta opasti myös välineissä ja kertoi vinkkejä.

Vaikka tietysti pienet pojat nauttivat menosta ja meiningistä, niin aivan ihanasti heiltä sujui myös tällainen rauhallinen tekeminen ja jutustelu siinä ohessa.

 

Puolisoni maalasi tyttärensä kissan hänelle lahjaksi, ja tulikin näköinen!

Maalaamisen ohessa voi nauttia virvokkeita ja naposteltavia. Niitä oli ihan kiva valikoima paikanpäällä.

 

Ihanaa luovuuden vapauttamista ja uuden oppimista! Kultasuihketta vielä pintaan, ja valmista on!

 

Itse maalasin yhdeksänhäntäisen ketun.

Lopuksi patsaat saivat lakan pintaan ja kivan pussin kotiinviemistä varten!

Kiitos Artventure taideseikkailusta, meillä oli tosi hauskaa 😍