Nuuksion poropuisto ja ametistikaivos

Teimme vähän ex tempore -kesälomaretken Nuuksion poropuistoon viime lauantaina. Olen aikaisemmin käynyt täällä kahden isomman pojan kanssa nelisen vuotta sitten (lukaise tästä), ja oli hauskaa tulla uudestaan tuntemaan Lapin taika täällä etelässä.

 

Puistossa on seitsemän poroa, ja ne ovat hyvin tottuneet ihmisiin. Innokkaasti tulivat katsomaan, onko jäkälää jaossa. Perhelippuun kuului hyvän kokoinen jäkäläsanko ja jos ruokkimisintoa riitti, lisää sai ostaa pikkuhinnalla (3€/sanko).

 

Lapset ovat oikein tehokkaita ruokkijoita, joten tässä yhteistyökuviossa jäkälä hupeni nopeasti.

 

 

Jeriel oli riemuissaan! Jokaisen suupalan antamisen jälkeen hän hihkui innosta.

 

Myös isommat tykkäsivät porojen syöttämisestä ja silittelystä. Alkavat olla jo sen verran isoja, että osasivat jo nauttia hetkestä sen sijaan, että vain kiireellä tarjosivat jäkälää "ahneille" poroille.

 

 Puistoa asuttaa härät Niila ja Usva sekä vaatimet Taika, Lumi, Nella, Tähti ja Helmi. Helmi on valkoinen ja jäänyt pienikokoiseksi. Luonnossa valkoinen poro selviää heikommin, mutta toisaalta tuo onnea tokassa. Helmi on ihanan ihmisläheinen poroneiti. 

 

Poropuisto on kesällä auki yleisölle vain lauantaisin klo. 12-15.

 

Uutuutena viime kertaisesta puistoon on tullut lisäksi ametistikaivos.

 

 

Lisämaksusta puistossa pääsee kaivoslatoon kaivamaan itselleen oman onnenkiven, kotimaisen raaka-ametistin.

 

 

Kaivosjutut kiinnostaa tällä hetkellä kovasti näitä alakouluikäisiä poikia, joten ostin heille myös kaivospassit. Kaivoselämys ei ollut liian helppo, vaan pojat saivat huhkia kunnolla hakkujen kanssa. 

 

Lopulta jalokiven löytäminen oli palkitsevaa. Seurueen muut jäsenet pääsivät auttamaan, ja ametisteja sai etsiä mielin määrin - ametisteja tosin sai lunastaa kotiinviemisiksi vain yhden/passi. Mukaan sai myös aitoustodistuksen.

 

Pojat löysivät useamman ametistin, ja valitsivat itselleen niistä kauneimmat. Positiivista energiaa säteilevä ametisti suojaa harmilliselta säteilyltä, auttaa elämän muutoksissa, sisäisen rauhan saavuttamisessa, koti-ikävässä, keskittymisessä ja tyynyn alle laitettuna myös levollisen unen saamisessa.

   

 

Lopuksi seurusteltiin vielä pieni hetki porojen kanssa, ja paistettiin tikkupullaa ulkotulella.

Elämykseen sisältyi kahvi, kaakao tai muu juoma sekä tikkupulla hillon kera.

 

Meillä oli ihana päivä. Perhelipun hinta (2 aikuista, 2 lasta ja alle 3-v. ilmaiseksi) oli 60€ ja kaivospassi 25€/kpl. Lisäjäkälä 3€/sanko. Elämys sopii hyvin kenelle tahansa, etenkin, mikäli itsellä ei ole mahdollisuutta matkustaa pohjoiseen.

Aukioloajoista, hinnoista ja kaikesta muusta katso kohteen omat nettisivut.

Tukikohta X:5 ja X:6

 Viime viikolla teimme pienen päiväretken Pihlajamäen hiidenkirnuille, ja bongasin tosiaan kivenheiton päästä pari kivaa nähtävyyttä, jotka ovat hieman enemmän piilossa. Kiivettiin kalliometsään Aarnikanmäelle, ja jo löydettiin Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola, tukikohta X:6.

Luola toimi jälkeenpäin ammusvarastona ja väestönsuojana, mutta nyt näytti olevan jokseenkin täynnä romua. Sisälle ei menty, vaikka ovi tosiaan oli lukoista huolimatta avoinna.

 

Lapset eivät tienneet mitä nurkan takana odottaa, ja innostuivat tästä massiivisesta näkymästä. Hurjan hieno luola, joka kannattaa kyllä käydä kurkkaamassa, mikäli liikkuu lähistöllä.

 

Hieman jatkettiin polkuja korkeammalle, ja onnistuttiin löytämään myös puolustusasema X:5.

 

Matkalla bongattiin myös merkkejä myöhäisemmästä historiasta. Pihlajamäessä oli hyppyrimäki 50-luvulta 70-luvun puoliväliin asti. 

 

Täällä oli 1915-1918 rakennettuja kallioon louhittuja ja kaivettuja hautoja. Kohteen ainutlaatuinen porrasmaisesti nouseva yhdyshauta on tosi näyttävä nykyisissä väreissään. Alunperin se tosin on rakennettu naamiokäyttöön suunnitellun katteen asentamiseksi, eli ei aivan yhtä hyvin maastosta erottuvaksi, kuin tänä päivänä.

Suojahuoneet on aina hauskoja piiloleikkiin.

 

Rakennelma on tosi hieno värikkyydessään. Lapset tykkäsivät etenkin hopeanhohtavista maalauksista.

 

 

Taisteluhauta oli melko siisti ja suhteellisen helppokulkuinen. Varovaisuutta tarvii tietenkin noudattaa, ja muistaa, että näitä ei huolleta jatkuvasti. Lisäksi on hyvä muistaa, että näissäkin saattaa liikkua kaikenlaista porukkaa. Me ei olla mihinkään vaarallisiin asioihin kertaakaan näillä tutkimusmatkoillamme törmätty, jos ei joskus muutamaan lasinsiruun, mutta lasten kanssa on hyvä käydä tietyin väliajoin läpi esim. miten toimia, jos näkee vaikkapa huumeneulan. Tahdon muistuttaa tästä maailman nurjasta puolesta, sillä esikoinen löysi tässä taannoin käytetyn neulan, mutta onneksi oltiin käyty asiaa läpi, ja tiesi miten toimia.

 

 

Lähellä lienee muitakin linnoituksen jäänteitä, mutta se on sitten uuden retken paikka. Nämä taisteluhaudat yms. on siitä mahtavia retkikohteita, että niitä pk-seudulla kyllä riittää, ja aina on sellainen seikkailufiilis etsiessä ja viimein löytäessä. 

Mukavia retkihetkiä!

Horsmankukkasiirappi sekä -jäätelö

 

Horsmankukkasiirappia valmistin jo aikaisemmin julkaisemallani reseptillä.

n. litran verran kukintoja

puolikkaan sitruunan mehu

4 dl vettä

300 g sokeria

Liota ja huuhtele kukat hyvin siivilässä. Lisää sokeria lukuunottamatta ainekset kannelliseen kattilaan, ja keitä miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Kun väri on liuennut veteen, voit siivilöidä kukat pois. Lisää sokeri, ja jatka keittämistä, kunnes sokeri on liuennut mehuun. Pullota/purkita valmis siirappi heti, sulje kansi ja anna jäähtyä.

 

Horsmankukkajäätelön tein tällä kertaa helpon kotijäätelön reseptillä, eli 

1 purkki kondensoitua maitoa

7 dl kermaa (oman maun mukaan voit käyttää esim. 5 dl vispiä ja 2 dl kuohua)

0,25 dl glukoosisiirappia

0,5-1 tl vaniljaa

Maun mukaan horsmasiirappia

Vaahdota kerma ja lisää kondensoituun maitoon. Sekoita hyvin joukkoon glukoosisiirappi sekä vanilja, sekä hieman horsmasiirappia. Kaada seos vuokaan ja anna kohmettua pakastimessa jonkin aikaa (pidin n. puoli tuntia-tunnin). 

Kun jäätelömassa on hieman jähmeää, mutta vielä sekoitettavissa, lisää horsmankukkasiirappiraidat kaatamalla siirappia jäätelön päälle ja sekoita siirappi varovaisesti esim. lusikalla ympäriinsä niin, että siitä tulee kuvioita, eikä se sekoitu massaan. Anna sitten jäätyä kunnolla. Halutessasi koristele horsmankukilla.

Jäätelöä tarjosin kuplavohveleiden kanssa - koristeeksi tietenkin hieman kermavaahtoa sekä tuoreita horsmankukkia.