Kuten edellisessä postauksessa jo kerroin, päätimme jättää valassafarin väliin, mutta sen sijaan varasin meille paikan lunnisafarille.
Huomattavasti edullisempi retki vei meidät pienellä Laura-aluksella lähelle lunnien asuttamaa saarta. Asiantuntevan ja ystävällisen oppaan avulla opimme paljon uutta lunneista.
Kesäreissulle oli hyvä varautua tuulta pitävin takein. Pipot sekä hanskat kannataa myös pakata mukaan! Merellä oli kylmä tässä tuulessa.
Veneajelu oli tosi kiva jo itsessään, ja voimakas aallokko toi sopivasti lisää jännitystä (saatoin olla lievästi kauhuissani😅).
Lunneja näimme satoja!
Toki tällekin reissulle olisi toivonut sen matkalta unohtuneen kameraobjektiivin mukaan. Tämä ei nyt ollut valokuvausretki tällä kertaa. Oli silti ihana katsella lunneja ja muuta meri/saarielämää.
Kotkia nähtiin myös korkealla väijymässä.
Ja rannalla oli valaan luuranko.
Nuorimmainen nautti merimatkasta suunnattomasti! Hän ei osannut pelätä, joten oli kuin oltaisiin oltu huvipuistossa siinä aallokossa. Keskimmäiselle sen sijaan tuli huono olo. Mahtava retki kuitenkin, ja lunnit lensivät kyllä meidän sydämiin. Tosi kivasti järjestetty retki, ja kiva, että lunnisaaren rauhaa ei rikota näillä retkillä - vene pysyy hyvän matkan päässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti