Slåttmossen ja Vaaralan-Jakomäen lammet

Äitienpäivänä tehtiin ihana luontoretki aivan meidän "takapihalla". Monipuolinen luonto on ehdottomasti asuinalueen paras puoli, ja siitä koitetaan nauttia mahdollisimman usein. Nyt otettiin bongauslista mukaan ja vietettiin koko päivä metsässä ja rannalla.



Päivä oli mitä kaunein, ja moni kävi jo itsensä kastelemassa lammissa. 
Me ei nyt ainakaan toistaiseksi luovuttu talviturkeistamme.

Alueen neljästä lammesta yksi on Helsingin ja kolme Vantaan puolella. Hiekkakuopat eivät täytä virallisen uimarannan vaatimuksia, eikä paikalla ole pukukoppeja, pelastusrenkaita saati edes vedenlaadun valvontaa. Vaikka lammissa käy paljon uimareita, niin sitä ei juuri valvomattomuuden vuoksi suositella. Mekin olemme hieman uittaneet varpaita vesissä, mutta uimassa käymme muilla rannoilla (katso kivat uimapaikkavinkit menun "lähimatkailu"-osiosta). Koiraa on kyllä uitettu alueella.

(Lampien vedenlaadun tutkimus on nyt käynnissä, ja vireillä on hanke alueen mahdollisesta kunnostamisesta uimakäyttöön.)


Slåttmossen on luonnonsuojelualue ja itse asiassa Helsingin ainut tyypillinen keidassuo (jossa suoalue on sen reunoja korkeammalla). Rauhoitusalueella on luonnontilaista keidasrämettä, isovarpurämettä, nevakorpea ja turvekangasta. Suon keskiosa on aukeata ja muodostunut kuivahkoista rahkarämejänteistä (kermeistä) ja niiden välissä vetisistä nevapainanteista (kuljuista). Suon reunaosat ovat isovarpuista rämettä.
Suolla kasvaa sellaisia karuimpien räme- ja nevatyyppien tunnuskasveja, joita ei muualta Helsingistä tapaa. Suon perhos- ja hyönteislajisto on myös edustava.

Alue on siis erittäin mielenkiintoinen luontoretkikohde, sillä tutkittavaa ja tunnistettavaa riittää. Itse en ikävä kyllä ole mikään hyvä tunnistamaan eri lajeja (kasveissa saati hyönteisissä), joten opeteltavaa riittää uteliaiden pikkumiesten kanssa liikkuessa.:) 

  
Pojat ovat kamalan kiinnostuneita soista, ja Leijonanmetsästyslaulun "mättäältä mättäälle" hyppely on jäänyt hiertämään mieltä. Slåttmossenilla on erittäin havainnollistavia alueita selittämään laulun sanoja.


"Edessä on suo.
Märkäupottava suo.
Sitä ei voi ylittää.
Sitä ei voi alittaa.
Sitä ei voi kiertää.
Täytyy pomppia mättäältä mättäälle."






Tehtiin hiekkakuoppien läheisyydestä löytämistämme kaarnapaloista kaarnaveneet, ja käytiin niitä uittamassa.




Pojat innostuivat myös pommittamaan "merirosvolaivoja".




Leikittiin monta leikkiä ja bongauslistakin saatiin lähes täyteen (- monta bingoa jo)!
Oli hurjan kiva sunnuntairetki.💕

Onko teillä suosikki retkipaikkoja?:)


Ei kommentteja:

Sisällön tarjoaa Blogger.