Mulla oli keskiviikkona kesän viimeinen tentti, joten loman alkajaisiksi oli heti keksittävä ohjelmaa.
Alkuviikko tuli niin paljon vain luettua kotona, että meni monta kesäpäivää lasten kanssa omasta mielestä vähän hukkaan. Torstain keli oli kuitenkin kurjahko, joten sisähommia piti keksiä, ja siihen keksimiseen ei juuri aikaa mennyt!
Mentiin siis käymään Luonnontieteellisessä museossa poikien kanssa, ja samalla keskustavisiitillä kävimme myös Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupungissa. Siitä kirjoitan oman postauksen vielä myöhemmin, sillä aika loppui kesken leikkiessä, ja käymme sielä vielä toiste. Suosittelen kuitenkin molempia kohteita.
Viime käynnistä Luonnontieteellisessä museossa on alle 2 vuotta, joten paikka oli sopivasti tuttu, ja muuttuvia näyttelyitä lukuunottamatta itselleni kertauskeikka. Pienten kanssa mennessä ei niin paljon ehdikään asioita tutkiskella, heillä kun on kiire nähdä aina nurkan taakse, mitä kiinnostavammassa paikassa ollaan.
Ensimmäisenä mentiin katsomaan luita, ja nekös pikkupoikien mielestä on hurjia ja kiinnostavia.
Oli mahtavaa, että luita pääsi ihan kokeilemaankin laatikollisen verran. Ei tullut missään vaiheessa ongelmia sen kanssa, että lapset pihisee kiinnostuksesta koskettaa näytteillä olevia luurankoja, (tai muutakaan) kun välillä oli jotain tutkittavaa käsillekin.
Museossa on esillä mielenkiintoinen näyttely ilmastonmuutoksesta.
Pojat olivat onnessaan, kun sielä oli lunta! Talvea on jo ehditty kaivata moneen kertaan, ja nyt pääsimme keskelle jääkautta. Ihan mahtavaa!
Kohokohta oli varmasti kuitenkin tämä kiva asumus. Sielä oli pimeää, karvaista, jänniä ääniä ja "nuotio". Sielä olisi viihdytty koko päivä, mutta tehtiin kyllä tilaa muillekin...
Näytteilleasettelut koko museossa on aivan huikeita. Näitä katsoo niin mielellään, kun on mitä katsoa. Kivoja yksityiskohtia, joissa pääsee mukaan eläinten elämään monelta kantilta.
Afrikan yöhön pääsi pienessä pimeässä huoneessa. Tuikkivat tähdet ja eläimiä yöpuuhissaan.
Jälleen kiitän siitä, että lapsille löytyi virikkeitä.
Esikoinen on aina pitänyt munista:D
Mitä hurjempaa, sen parempaa! Dinosauruksia ihan äärettömästi ihaileville poikasille on aina mahtavaa, kun pääsee näkemään ihan oikean dinon, ja viime kerrasta onkin aikaa.
Meinattiin kävellä ohi Suomen luonnon, mutta onneksi löysimme sinnekin. Sielä oli ehkä eniten puuhaa pienille uteliaille.
Jotain pehmeetä...jotain karvaista...talvipesässä käytiin uudestaan ja uudestaan.
Vessajuttuja hauskasti esillä:)
Kaiken kaikkiaan hyvä museokokemus, ja sopii pienillekin (lähinnä ilman rattaita/vaunuja, ne voi jättää parkkiin alakerrassa). Samaan aikaan näytti olevan paljon muitakin lapsiperheitä paikalla. Mullakin oli mukavaa, ja tällaiset museot kiehtoo aina.
Museoon on sisäänpääsymaksu, joka kannattaa varmistaa etukäteen. Pikkulapsille maksuton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti