Helsinki-päivälle oli taas niin paljon kivaa ohjelmaa tarjolla, että ihan sääliksi kävi valikoida ne itselle sopivimmat muiden joukosta. Viime vuonna ekakertaa koetut Lasten katubileet ja itselleni tuntematon Kolibri-festivaali olisi ollut mukava päästä kokemaan. Sen sijaan valitsimme kuitenkin ehkä vähän tavallisempaa tekemistä Lasten liikennekaupungissa, jonka jälkeen kävimme seuraamassa Maltin ja Valtin hauskaa, mutta valistavaa esitystä keskustassa.
Viime kerrasta Lasten liikennekaupungissa onkin jo useampi vuosi aikaa. Pojille tämä oli ensimmäinen kerta, ja esikoinen onkin jo melko taitava polkuautoilija, joten sääntöjen ja liikenteen huomioimisen harjoittelu on siis paikallaan!
Kesän avajaisissa oli viihdyttämässä ihanan pirteä Nallekopla.
Pojille musisoivat poliisit olivat jo tuttuja, sillä päiväkodin kautta keikkaa on käyty jokunen viikko sitten kuuntelemassa. Sen keikan jälkeen oli kovasti puhetta Poliisileijonasta, ja kuinka ollakaan, se oli tälläkin kertaa mukana!
Hassua sinänsä, että esikoinen lauantaina ihan sattumalta lauleli "kutsu poliisi yks yks kaks...", ja sunnuntaina paikanpäällä kuulin itsekin ekakertaa kyseisen "biisin". Pari muutakin aikaisemmilta viikoilta tuttua säveltä kuului; ilmeisen mieleenpainuvia lurituksia siis.
Mutta hui, rosvokin kävi tekemässä tuhmia! Äkkiä Poliisileijona, se meni tuonne!
Kovan takaa-ajon jälkeen rosvo jäi kiinni, hyvä! Oli kyllä hieno ja hauska esitys, onneksi ehdittiin kuulemaan.
Ehdittiin muutama kierros ajellakin. Nuoremman kanssa ajettiin vain yksi kierros, sillä työnnettävä ajokki kokemattoman kuskin kanssa oli melko raskas.
Isommalla lapsella meni kuitenkin hienosti, isi opasti säännöissä vierellä.
Lasten liikennekaupungissa on onneksi leikkipuistokin, sielä pienemmät viihtyy kivasti, kun isommat ajelee.
Isot askartelivat kivat heijastimetkin itselleen Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen pajassa, kiitos avuliaalle kissalle.
Sopivien taukojen kanssa liikennekaupungissa voisi viettää pidemmänkin päivän, mutta meille riitti ensikerraksi lyhyempi ajoaika. Kävimme keskustassa vielä "Laiturilla" katsomassa liikennepuistokonstaapeli Maltin ja Valtin liveshown.
Harmittaa, että tämä tilaisuus oli niin ahtaassa tilassa, että monella jäi esitys näkemättä. Lapset onneksi ohjattiin eteen, joten meidänkin isommat lapset pääsivät näkemään Maltin ja Valtin ainakin jotenkuten. Itse räpsin pari kuvaa kädet kurotettuna. Taaperon kanssa oli jäätävä käytävälle, sillä häntä ei olisi voinut päästää sisarusten kanssa katselemaan, on sen verran seikkailullinen nuori mies.:)
Onneksi hänelle riitti tutut äänet, ja kuuleman perusteella show oli huisin hauska. Daniel tapaili idoleiden nimiä yleisössä: "Maltti Valtti, Valttivaltti, Vattivatti, Hattivatti".
Tapahtumaan kuulunut livetapaaminen oli lopulta "leimat lapsille liukuhihnalla". Ehkäpä yleisömäärä yllätti. Esityksiä oli järjestetty kaksi, ja seuraavaan oli jo hurjat jonot, joten kiire oli lähteä pois alta. No mutta maltti on valttia. Lapset toivovat näkevänsä Maltin ja Valtin joskus toisen kerran, joten täytyypä seurailla keikkoja.
Ajettiin vielä Hakaniemen poikki, ja näky torilla oli sen verran kiinnostava, että kävimme vielä katsomassa tilannetta.
Paloautoja pitkä rivi, mikäs sen mukavempi näky, kun poikien kanssa liikkeellä. Oli siinä ihmettelemistä. Ilmeisesti vapaapalokuntien tieto- ja taitokilpailun taito-/kalusto-osuus järjestettiin Hakaniemen torilla, jossa palokunnat suorittivat erilaisia rasteja.
Meidän 4-vuotias muuten sävelsi oman "Ei saa mennä autotielle"-laulun, kun näitä hyviä vaikutteita sai sunnuntailta! Maanantaina veti jo heti monta esitystä olkkarissa. Laulu kertoo liikennevalojen käytöstä ja kertosäkeistö on ihanan tarttuva:
Ei saa mennä autotielle
autotielle
autotielle
Ei saa mennä autotielle
auto-tiel-le!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti