Soodataikinakoristeet

Kauniin valkoiset ja koristeelliset joulukoristeet valmistat helposti ja nopeasti soodataikinasta.

Valitsi välineiksi kuviomattoja, kuviokaulimen, leimaisimia ja piparkakkumuotteja. Monet ovat käyttäneet pitsiliinoja ja kuviollisia astioita, ja tehneet niin kauniita koristeita. Näissä on siis mielikuvitus vain rajana.

Lisäksi tarvitaan kattila ja sekoitusväline, kulho, liina, kaulin, alusta (esim. liina tai vaikka leivinpaperi, jonka päällä kaulit taikinan) sekä esim. pilli tai puutikku, jolla saat tehtyä koristeisiin ripustusreiän. Ripustamista varten tarvitset myös nauhaa.

Taikinaa varten  tarvitaan vain 

1dl maissitärkkelystä

2 dl soodaa ja
1,25 dl vettä

Tällä ohjeella koristeita valmistuu n. 20 kpl.

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja sekoita hyvin. Lämmitä seosta miedolla lämmöllä, kunnes taikina kiinteytyy. Siirrä kiinteä massa kulhoon ja peittele se kostealla liinalla, jotta taikina jäähtyy, mutta ei kuivu. Kun taikina on jäähtynyt, se on valmista muotoiltavaksi. Kauli soodataikina alustan päällä noin puolen sentin paksuiseksi levyksi. Paina kuvioita, leikkaa palat muoteilla ja tee ripustusreiät. Kuivata koristeet 75 asteisessa uunissa n. 1h, tai jätä huoneenlämpöön kuivumaan yön yli.

 

 

Voit käyttää monenlaisia nauhoja. Itse käytin hempeää lahjanarua sekä maanläheistä juuttinarua.

 

Lasten kanssa askarreltuja koristeita on kiva laittaa omaan kuuseen ja lahjaksi läheisille. 

 

Lahjaksi opelle/lastenhoitajalle: Piparkakkumökki

 Tässä on muutama vuotta tullut vähemmän päivitettyä näitä diy-lahjavinkkejä ja etenkin jouluisia askarteluja, mutta jospa muutaman toteutetun idean nyt päivittäisin tänne. 

Pari vuotta sitten arki oli hektistä pienen vauvan kanssa, ja ei sitten joululahja-askartelut ollut ykkösenä mielessä. Viime hetken toteutuksena lasten kanssa teimme sitten piparkakkumökkejä. Näihin käytimme valmista piparitaikinaa ja lapset hoiti koristelun.

Hoidin talojen kokoamisen ja kranssit oven ylle, sekä lahjan saajien nimet, mutta lapset laittoivat sokerikuorrutetta ja karkkeja. oman makunsa mukaan. 

Pipariosien paistamisen jälkeen painoin niihin kevyesti kuvion kuviomatolla.

Ikkunat on muumitikkarimurskaa, joka sulaa uunissa piparin paistuessa. Eli ennen osien uuniin laittamista, laita ikkunakoloihin sopivasti tikkarimurskaa ja ikkunat valmistuu itsestään paiston aikana.

 

Talon osat kannattaisi tietenkin koristella ennen kuin liimaa ne yhteen, mutta lasten kanssa olen mieluummin koonnut ensin. Onhan se koristelu vähän sottaista joka tapauksessa. 😂

Mielestäni näistä tuli kivoja - kotiin ei ikävä kyllä jäänyt yhtään, kun niin monta tarvittiin päiväkotihenkilökunnalle.

Lahjana tämä oli oikein toimiva, ja sai kovasti kiitosta. Pohjalle leikkasin kakkupahvista sopivat palat, päälle laitoin sellofaanin ja lahjanarulla kiinni - nätti jouluinen paketti tuli! Sisälle voi laittaa led-kynttilän tai pienen valonauhan.

Ai niin, ja askartelimme lasten kanssa vielä joulukoristeita soodataikinasta, ja laitoimme lahjanaruun yhden koristeeksi/joulukortiksi roikkumaan. Soodakoristeiden ohjeeseen tästä.

Maaginen Kalevala

Kulttuurialalla on ollut paljon epävarmuutta jo pitkään, mutta alkusyksy vaikutti jo toiveikkaalta. Keväällä peruttuja juttuja pystyi tietyin rajoituksin toteuttamaan eikä syyslomaakaan tarvinnut viettää vain kotona tai lähiympäristössä, vaan mekin lasten kanssa kävimme jopa muutamassa museossa. 

Kun huomasin, että Kanneltalon ohjelmistoon oli tulossa lapsille suunnattua Kalevala-teatteria, ja että liput hupenivat nopeasti, varasin meille paikat katsomosta. Lippujen varaaminen kieltämättä jännitti, sillä koronatilanne oli jälleen yltymässä, ja olimme jo kokeneet erään toisen konsertin siirtymisen hamaan tulevaisuuteen. Meillä kuitenkin kävi sillä tavalla hyvä tuuri, että ostin liput lauantain esitykseen, ja rajoitukset tulivat tiukennettuina voimaan vasta maanantaina. Näin ollen me ehdimme juuri ja juuri nähdä maagisen Kalevala-musikaalin ennen palaamista neljän seinän sisälle.

Säveltäjä Anna Noran teoksen toteutuksesta Kanneltalossa vastasi KLAPS (klassista lapsille) ry. 

Noin 45 minuutin mittainen lastenmusikaali oli suunnattu yli 5-vuotiaille.

 Me ollaan Kalevalaan tutustuttu niin Kunnaksen Koirien Kalevalan kuin Suomen lasten Kalevala -äänikirjankin parissa, joten näytelmässä oli tuttuja juttuja uudessa innostavassa muodossa. 

Se ei siis ollut vain vanhojen tarinoiden kertaamista, vaan niiden tuomista nykypäivään. Musiikkinäytelmä oli mainio tarina suomalaisista supervoimista!

Maaginen Kalevala tarjosi arkisia pulmia ja maagisia ratkaisuja - loitsuja, muodonmuutoksia ja yliluonnollisia suoritteita. Meidän perheen lempparikohtauksia taisikin olla Väinämöisen ja Joukahaisen mittelö sekä hiidenhirven hiihto. Lisäksi näytelmässä nähtiin mm. Sotkan muna, Ainon muodonmuutos, Lemminkäisen pelastuminen Tuonelan virrasta, taikasanojen hankkiminen Antero Vipuselta sekä Pohjolan häät.

Esityksen päätteeksi ulkona hieman toisenlainen esitys. 😊

Maaginen Kalevala: Sävellys: Anna Nora, Ohjaus & Libretto: Kalevalan pohjalta muokannut Juulia Tapola, Visualisointi: Pia Lasonen, Valosuunnittelu: Helena Roivainen, koreografia: Jenni Karjalainen.

Lavalla: Väinämöinen: Jouni Bäckström, baritoni / muut roolit: Annami Hylkilä, sopraano, Emilia Vesalainen-Pellas, sopraano. 

Lapsikuoro: Siiri, Julius, Cessi, Veikko, Vilja, Mitjo, Ohto, Seela

Musiikki: Pianisti: Anna Nora, Kantelisti: Jenni Kaarinan

Autokemut 2-vuotiaalle

Meidän kaksivuotias on erittäin auto-orientoitunut. Se huomattiin jo ennen yhden vuoden ikää - muut lelut ei kovin paljoa kiinnostanut, paitsi jos niillä voi leikkiä kuin autoilla. 😄

Samaten mikään tv-ohjelma ei kiinnostanut (ei oikein edelleenkään), jos se ei ollut Kari Kaara. Näin oli aika selvää, mikä teema pikkumiehen synttäreille tulisi.

Kemuista tuli aika simppelit, ajan hengen mukaisesti vieraita ei ollut montaakaan. 

Tarjolla oli Fazerin autokeksejä...

Tokmannin rekkamieskarkkeja...

hedelmäautoja... (omenalohkoja ja rypäleitä)

tukkirekkoja... (vohvelikeksiä ja suolatikkuja sekä lakritsipaloja - osat kiinnitetty suklaalla)

kasvisjuna...

(paprikaa, porkkanaa ja kurkkua sekä kaurapohjainen dippi)

liikennevalopaloja... (tein mokkapalat maidottomalla ja gluteenittomalla ohjeella - värilliset suklaanapit laitoin vain osaan piirakasta, niin oli ruokarajoitteisille ja rajoitteettomille lähes samat tarjoilut) 

ja öljytörppöjä.

(En ehtinyt näihin tuunata etikettejä, mutta minicolapullot on sellaisenaankin hirveän söpöt!)

 

Lisäksi sitten vielä autokakku, ja koska Kari Kaara tosiaan on suosikki, niin tein kakun jokseenkin Kai Kaa:n näköiseksi. Tämä myös maidoton ja gluteeniton mansikka-voikukkavaahtotäytteinen kakku.

 

Kynttilät puhallettiin varsinaisena synttäripäivänä, joten nyt laitoin vain sädetikun. Sankaria kiinnosti kylläkin enemmän leikkiä ehkä vähän liian onnistuneilla tarjoiluilla. Itse asiassa järjestelin kemut valmiiksi kun lapset olivat poissa, joten takaisin tullessaan sankari ihasteli pöytää ja hoki autoa, eikä niinkään kiinnostunut vieraista ja lahjoista tai muusta 😁 
(Heh, leikki hän kyllä sitten myöhemmin muutakin kuin autoleikkejä tarjottavilla!)

Synttäripuuhiksi askartelin pikaisesti vanerista ja autotietarrasta mäkiradan pikkuautoille. Taidan parannella tuota myöhemmin, sillä loppuilta meni autoja liu'uttaessa - ainakin tienreunoja voisi hieman korottaa, jotta autot pysyy radoillaan, jne.

 

Kahdesta pahvilaatikosta syntyi myös helposti pikkuinen kuorma-auto. Tämän tein ihan viime hetkellä, ja koska alunperin olin tekemässä pikkuautoja, niin ei ihan loppuun asti ajateltu toteutus. Ehkä konttiin olisi voinut sittenkin jättää katon, ja taakse luukun, sillä tähän lapset tarvitsivat nostoapua. Kovasti tässä kuorma-autossa kuitenkin leikittiin. Myöhemmin tuli mieleeni (kun isoveli antoi sankarille ajovauhtia illalla), että joku kangas tai muu pehmuste pohjaan olisi ollut kiva lisä, niin juhlissakin olisi voinut ajella ympäri asuntoa.

Kiitokset vielä synttärivieraille!