Malminkartanon omenatarhan satoa

Kävimme viikonloppuna Malminkartanon omenatarhalla, jossa omenia saa vapaasti kerätä omaan käyttöön. Alaoksilta omenat oli jo enimmäkseen poimittu, muta korkealta vielä omppuja löytyi hyvin.

 

Poimimiseen tarvitsee apuvälineitä, sillä puita ei saa ravistella, eikä niissä saa kiivetä. 

 

 

 

Muutamia omppuja löytyi sopivalta korkeudelta. 

 

Saatiin ihan sopiva saalis omenoita, jotta päästiin piirakkahommiin. Tietysti hedelmät maistuivat myös sellaisenaan.

 

Omenatarhassa kävi kuhina, mutta tilaa riitti silti.

Kotona leivoimme omenapiirakan.

Pohja

0,5 dl sokeria

100 g voita

1 kananmuna

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Vaahdota sokeri ja rasva. Sekoita keskenään vehnäjauhot ja leivinjauhe, ja lisää seos sekä muna voi-sokerivaahtoon. Levitä taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte

1 dl vispikermaa

500 g maitorahkaa

1 dl sokeria

2 munaa

1 rkl sitruunanmehua

1 tl raastettua sitruunan kuorta

2 tl vaniljasokeria

Sekoita keskenään kerma, rahka, sokeri, munat, sitruunanmehu, kuoriraaste ja vaniljasokeri. Kaada seos pohjataikinan päälle.

Pinnalle

2-4 omenaa

0,5 dl tummaa sokeria

0,5 tl kanelia

Kuori omenat ja leikkaa ne lohkoiksi. Asettele omenalohkot rahkaseoksen päälle. Ripottele päälle kanelisokerisekoitusta.

Paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 55 minuuttia.

Vaikka mitenkään valtavaa omenasaalista emme kahmineet, parasta on, kun itse poimituista aineksista saa aikaan jotain hyvää koko perheelle.

Tuomarinkylän kartano ja auringonkukkapelto

Tänä vuonna kävimme keräämässä ihanat auringonkukat Tuomarinkylän kartanon kupeesta. Tuomarinkylän pellon lisäksi kukkia saa Helsingissä poimia Haltialassa.

Kukkien lisäksi kartanoalue tarjoaa ihanaa maalaistunnelmaa. Nähtiinpä monta hevostakin. Museo sen sijaan oli kiinni, joten niihin täytyy tutustua toisen kerran.

 

En tiennyt auringonkukkapellon sijaintia etukäteen, mutta helposti se löytyi seuraamalla, mistä suunnasta kukkia kantavat ihmiset tulivat vastaan.

"Tuolla on kukka!"

  

Kukat olivat hyvin sopusuhtaisia ja kauniita, nyt on hyvä hetki käydä poimimassa.

 

Lapset löysivät varmasti pellon kauneimmat kukkaset. Kannattaa muuten ottaa joku hyvä leikkuri mukaan, niin lapset voivat kerätä kasvit itse.

 

 

  

Ihmistungosta pellolla ei ollut. En tiedä, onko Haltiala suositumpi poimijoiden keskuudessa, vai odotteleeko ihmiset kukkien vielä kasvavan hieman, sillä väkeä oli huomattavasti vähemmän, kuin mihin Haltialassa käydessä olen tottunut, vaikka kävimme viikonloppuna kauniissa säässä. 

 

 

Poimimme kukkia maltillisesti, jotta niistä riittää iloa mahdollisimman monelle. 

Oli hauskaa seurata myös lintuparven pyrähtelyä pellon ja pusikoiden välillä.

 

Kartanon alue oli meille vielä vieras, vaikka heinätalkoissa näillä main olemme sentään aikaisemmin käyneet. Tullaan varmasti vielä uudemman kerran, kun näyttelytkin ovat avoinna.