perjantai 22. marraskuuta 2024

Roska-autoja Rautatientorilla

Taiteiden yön lempparijuttu taisi olla Rautatientorille parkkeeratut roska-autot!

Niin kuin jätteenkeräysautot eivät olisi jo itsessään maailman siistein juttu pienten poikien silmissä, niin ne ovat myös liikkuvia taideteoksia.

Rautatientorilla oli muutakin oheisohjelmaa. Sähköinen jäteauto esimerkiksi esitteli jäteastian tyhjennystä.

Paikalla oli seitsemän jäteautoa kuljettajineen, ja varmasti jokaisessa kävi meidänkin muksut vuorotellen istuskelemassa.

 


Tapahtumassa jaettiin myös biojätepusseja ja kodin jätteiden lajitteluvinkkejä. Onnenpyörässä pistettiin pohtimaan kodin kierrätysasioita, ja palkinnoksi sai valita jotain pientä kierrätykseen liittyvää.

 

Myös tanssiesitys nähtiin, mutta kieltämättä ratin takana istuminen oli ehdottomasti parasta!


Arvontakin järjestettiin, ja joku onnekas on päässyt leikkimään näin hienolla taidejäteautolla! 
(Onneksi meidän ihan lemppariteos ei ollut leluauton kyljessä, olisi harmittanut olla voittamatta sitä!)

 

Me ollaankin omalla kylällä ihasteltu tällaista "kettu-roska-autoa" jo pidempään. Kuopus rakastaa kettuja suunnattomasti, niin tämän näkeminen katukuvassa on aina arjen kohokohtia. Ja onhan se teoksena kauniskin ja oivaltava. Tämä siis meidän lemppari kaikista!

Osa taiteilijoista oli tavattavissa paikan päällä, ja poika saikin Jussi TwoSeven:ltä signeeratun postikortin Cityketusta.

  

 

Onnellinen kettufani.

Taidejäteautoja  näkyy liikenteessä joka päivä, ja tunnistimme muutamia nähneemme ennestään. Oli kiva nähdä nyt niitäkin, jotka ei ole meidän reiteillä tulleet vastaan. Ja tietysti ne eivät ole vain ilo silmälle, vaan keskustelunavauksia ja ajatustenherättelijöitä, kuten taide yleensä on. Oli kiva pystähtyä miettimään kierrätysasioita taideteosten takana sekä sitä, että roska ei olekaan vain roskaa, vaan jopa arvokasta raaka-ainetta.



 

Taidetta ja visuaalista ilmettä HSY:n jäteautoihin ovat luoneet Jani Leinonen, Jirka Väätäinen, Jussi TwoSeven, Christian Jakowleff, Samuli Siirala, Luru Hirva sekä Wakeone.

 

Hauskaa, että myös isommat pojat kävivät innolla istuskelemassa autoissa. Näin äidin näkökulmasta tämä taasen oli hieman erilainen taidenäyttely, jossa ei tarvinnut niin kauheasti vahtia, ettei lapset koske teoksiin 😁



Esikoinen tykästyi "mullankumous"- teokseen. Keskimmäinen valkkasi lemppariksi ilveksen, ja nuorimmalle tosiaan kettu on se juttu. Itse tykkään eläinaiheiden lisäksi "Tyttö ja kartonkikorvakoru"-autosta.


Kiitos tapahtumasta HSY.

lauantai 16. marraskuuta 2024

Puuleluleikkejä Mujissa (Taiteidenyön tapahtuma)


Elokuun Taiteiden yön ohjelmasta oltiin valkattu muutama kiva juttu, ja yksi niistä oli Kampin kauppakeskuksen neloskerroksessa Mujissa.

 

Myymälässä oli alue, jossa lapset pääsivät leikkimään toinen toistaan kivemmilla puuleluilla. 


Leluja oli tosi monipuolisesti, ja 5-12 -vuotiaat viihtyivät leikin ja oivalluksen maailmassa hyvän tovin.

 


Jouduin lopulta hoputtamaan, että ehdimme myös muihin kohteisiin, muuten olisi kyllä leikitty pidempäänkin. Tällaista lisää! Isotkin lapset ovat toivoneet uusintaleikkejä Mujissa monta kertaa tapahtuman jälkeen.


 

Leikkijöitä ei ollut kerralla kovin paljoa. Ehkä monikaan ei ollut osannut ajatella tämän olevan hitti. Suosittelen kuitenkin käymään, jos tällaisia vielä järjestetään!



 

sunnuntai 3. marraskuuta 2024

Sienisynttärit!


Hiljattain juhlimme nuorimmaisen 6-vuotissynttäreitä. Hän valitsi teeman monien ehdotusten joukosta - ei kelvannut pienelle pojalle supersankarit, batman, turtles eikä edes merenelevät - sieniä hän halusi ja sieniteemalla sitten mentiin!


Poika tosiaan rakastaa sieniä - ulkoilu on yhtä riemunkiljuntaa syksyisin, kun sieniä on siellä täällä! Hän on toki muutenkin hyvin luontorakas ollut aina, siis sillä tavoin, että halailee puita (etenkin vielä pienet havupuut saa hänen sydämessään läikähtämään) ja tuo kotiin läjäpäin kiviä. Ja kääpiä, jos sellaisia irtonaisena sattuu löytämään... Viime vuoden paras juttu oli savusienet (tuhkelot) ja sellaiseksi hänen piti myös saada kaamosjuhlassa pukeutua. Tein hänelle oikein hienon savusieniasun, ja hän oli maailman onnellisin pieni sieni!


Ja siitä nappasin myös kuvan synttärikutsua varten.


Syksyisiin juhliin sienet sopiikin teemaksi tosi hienosti! Joitain metsäisiä ja syksyisiä koristeita saatiin myös uudelleenkäytettyä, eli pahemmin ei tarvinnut uusia hankintoja tehdä, mikä on aina kiva juttu.


Muutenkin nyt kaiken syyskiireen keskellä tein taas helppoja ratkaisuja myös tarjottavaksi. Poika ei sienirakkaudestaan huolimatta (tai sen vuoksi?) syö sieniä, niin jäi sienipiiraat ja muut tekemättä. Sieniä en laittanut pitsatäytteeksikään, mutta koristelin piccolissima-pitsoihin sienet muilla keinoin. 


Lisäsin vuohenjuustomurun ja palan kirsikkatomaattia osaan pitsoista, ja näin myös maut oli helppo erottaa toisistaan, kun vain toisissa oli "sieni". Halutessaan olisi toisiin voinut lisätä vaikka oliivihatun, tai miksi ei herkkusieniviipaleenkin, niin olisi ollut erilaisia sieniä tarjolla.



Sienenmuotoisia keksejä sekä oksia muistuttavia pockyja ostin normalista.



Kuivattua herkkutattia laitoin kuitenkin tarjolle myös, vaikka muuten ihan oikeita sieniä ei pöydässä ollutkaan.


Syksyiseen kattaukseen sopi myös pähkinät.


Sienikeksit valmistin osittain itse. Hatuksi ostin suklaakuorrutteisia Domino Bites -herkuttelukeksejä ja "Hanna-tädin keksejä. Sienten jalat tein murotaikinasta. Lisäksi tarvittiin värillistä suklaata tai suklaankaltaista valmistetta (Candy melts tms. on hyvä ja helppo, sillä se kovettuu uudelleen nopeasti ja kestää huoneenlämmössä sottaamatta ilman mitään käsittelyä.).


Dippasin sienen jalkaa hieman valkoiseen sulaan massaan, ja kiinnitin keksin pohjaan. Kun sieni oli koossa, dippasin ruskeiden sienien jalanpohjaa vielä vähän valkeaan massaan ja keksimuruun, niin näyttää hieman multaisilta. kärpässienet tein dippaamalla hatun punaiseen meltsiin, ja päälle ripottelin hieman raesokeria. Sienikekseistä tuli helposti näyttäviä, ja oikein hyvän makuisiakin. 

 


Mehun tarjoilin kattaukseen sopivassa kannussa. Tämä on ihana kirppisaarre vuosien takaa.


Kertakäyttöastiat on osin aikaisemmilta juhlilta jääneitä. Pillit ovat muovittomia sulapac-pillejä, jotka muuten voittaa käyttömukavuudessa paperipillit 100-0.



Muurahaiset oli käyneet tomaattivarkaissa -elävöitti kivasti nämäkin kattausta.




Karkkibuffetissa oli myös monenlaista sientä ja pientä suolaista. 



Kakuksi tein pienen suklaamoussetäytteisen täytekakun, ja mousse riitti hyvin niin väleihin kuin kuorrutukseenkin. Päällystin kakun ja tein haarukalla päälle spiraalikuvion, minkä jälkeen lisäsin mousseen hieman kaakaota tummempaa väriä varten. Reunoille kuorrutus ja palettiveitsellä vetoja alhaalta ylös, niin sopivan epätasainen kaarnapinta syntyi itsestään.


Käävät ovat sokerimassaa, sienet candy meltsillä/suklaalla muottiin tehty. Vihreä "sammal" on keksimurua, jota värjätty elintarvikevärillä ja kuivateltu uunissa.

 

Helposti näyttävä kantokakku!



Lahjaksi vieraille oli pilttipurkit, joiden kannen maalasimme kärpässienimäisiksi. Sisälle hieman niiniä ja puinen sieni, jonka voi kotona maalata/koristella mieleiseksi sekä sieniaiheisia tarroja. Alunperin ajattelin järjestää maalauspajan, mutta päädyin nyt kuitenkin, että ohjatun tekemisen sijaan leikkivät vapaasti ja saavat kotiin  puuhailtavaa.


(Valitettavasti ekalle lähtijälle en muistanut purkkia antaa mukaan 😕)



Paljon onnea 6-vuotias! 💖


Lisään vielä tähän teemaan sopivan idean tarjoiluun. Alunperin meinasin tehdä kääretorttu-halon täytekakun sijaan, mutta ajattelin kakun olevan tärkeä lastenjuhlissa. Siispä tein halon vasta isänpäivää varten. 


Samalla periaatteella mentiin kuin synttärikakussa, eli sokerimassakääpiä sekä sieni suklaankaltaista massaa, vihertävää keksimurua ja kaarnamaisesti levitelty suklaakuorrute.


Kääretortun pätkän asettelin tarjoilulautaselle rungoksi ja pienemmät vinosti leikatut kääretortun palat asettelin sen sivuille ikään kuin oksiksi. Sitten kuorrutus ja koristelu.


Poika oli innoissaan, kun oivalsi, että tämähän on kaatunut puu 😊