Alkuillasta aloimme haeskelemaan yöpymispaikkaa.
Telttailu Norjassa on sinänsä helppoa, kun jokaisenoikeudet on melkolailla kuten Suomessa. Monilla pysähdyspaikoilla kuitenkin on telttailu kielletty, ja kieltoa on syytä kunnioittaa. Kokemuksemme mukaan telttaa ja asuntoautoja varten oli kyllä yllin kyllin paikkoja.
Yöpaikkoja etsiessä pysähtelimme tietysti monilla näköalapaikoilla/nähtävyyksilläkin. Uskon, että tämä reissumuoto teki matkasta erityisen monipuolisen.
Lofooteilla ei hyttyset kiusanneet niinkään, mutta muita pieniä pörriäisiä oli kyllä riesaksi asti. Verkkohuppu ja hanskat oli hyvä varuste mukaan. Pitkät housut ja kevyt takki oli myös ehdottomat varusteet iltakävelyille luonnon helmassa.
Meille osui myös aivan uskomattoman hyvät säät. Aivan reissun lopussa tuli jo hieman kylmä, mutta muuten oli hellettä tai mukavan viileää. Sateetkaan eivät rajoittaneet meidän suunnitelmia.
Yöpaikka löytyi taas hyvältä paikalta.
Pystytettiin teltta ja lähdettiin rantakallioille evästelemään.
Pojat kokkasivat lettuja iltapalaksi.
Ja hyvältä maistui! Meidän nuorimmainen ei ole ikinä välittänyt mistään letuista/pannareista/vohveleista, mutta nyt kyllä tyhjeni santsilautanenkin reippaasti. Hän oppi pitämään myös pähkinöistä tällä reissulla.
Näissä maisemissa kelpasi retkikahvit juoda!
Teltassa luettiin kirjoja, ja joku pelikin oli mukana. Tosin uni tuli myös äkkiä.
Leiripaikan vieressä oli ranta. Aamulla, kun kuski vielä nukkui, menimme lasten kanssa uimaan ja leikkimään rannalle. Ruuhkaa ei juuri ollut, saatiin olla aivan omassa rauhassa.
Vesi oli kylmää, mutta se ei paljon poikia haitannut.
Rannalla oli hyvä lämmitellä pulikoinnin päätteeksi. Aamu-uinti teki hyvää.
Seuraavaksi olisikin edessä kapuaminen vuorelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti