Didrichsenin taidemuseo

Kuusisaaressa, kivenheiton päässä Villa Gyllenbergistä, on toinenkin taidemuseo veistospuistoineen. 

Didrichsenin taidemuseon kokoelmaan kuuluu suomalaista ja kansainvälistä kuvataidetta sekä muinaiskokoelmat.

Didrichsenin taidemuseo sijaitsee modernissa rakennuksessa, jonka on suunnitellut arkkitehti Viljo Revell. Veistospuistossa on pysyvästi esillä toistakymmentä veistosta, ja siellä voi vierailla museon aukioloaikoina.

 

Vasemmalla Eila Hiltusen Crescendo. Oikealla Henry Mooren Atom piece. Kätkettyä voimaa henkivässä pronssiveistoksessa on nähtävissä viitteitä kypäräpäisestä hahmosta, kallosta ja sienipilvestä – mutta myös kirkkoarkkitehtuurista. Moore toivoi, että katsoja tarkastelisi teosta sen holvimaisten aukkojen lävitse ja kokisi olevansa katedraalissa. Atom Piece on asetettu korkealle, sylinterin muotoiselle pronssijalustalle, jonka laakeroinnin päällä se voi kääntyä.

 

Vasemmalla Eila Hiltusen Turbulenssi kuvaa ilman rajujen pyörteiden tanssia. 

Oikealla eteläafrikkalaisen kuvataiteilija Lionel Smitin Assemble.

 

Laila Pullisen Arktinen Afrodite. Taka-alalla Paula Salmelan Solukko. Solukko toistaa puun mikroskooppista rakennetta teräslevyyn leikattuna ja kertoo kasvusta ja muutoksesta. Teos asettuu arkkitehtuurin ja luonnon välittäjäksi.

 

Aurinkokello. Elokuvaohjaaja, kuvanveistäjä, visuaalinen runoilija Eino Ruutsalon kineettiset veistokset syntyivät valo- ja liikekokeilujen kautta.

 

Eero Hiirosen Vesiportti sekä Dialogi. Vesiaiheisilla teoksilla Hiironen pyrki kuvaamaan veden muotoja ja heijastuksia. Syvä ymmärrys puhtaan veden merkityksestä ihmisen elinehtona ajoi Hiirosen luomaan teoksia, jotka kertovat luonnon kauneudesta ja haavoittuvuudesta.

 Heijastava pinta on dialogissa ympäristön kanssa.

 

Bernard Meadows, Augustus. 

Pronssiin valettu Augustus on robottimainen, kulmikas hahmo, jonka kyljistä töröttää surkastuneina käsinä pistäviä piikkejä. Pää on pieni ja kirvesmäinen. Itsevaltias jumalhallitsija, Rooman ensimmäinen keisari esiintyy tappokoneena. Meadows toteutti 1960-luvun alulla sarjan abstrahoituja, panssarein suojattuja ihmishahmoja. Lommoinen panssari viittaa sodan epätoivoon ja luo mielikuvan haavoittuvuudesta ja väsymyksestä haarniskan alla. Veistos nähtiin myös kannanottona brittiläisen imperiumin tilasta.

Paula Salmela, Mustikat.

 

Tilla Kekki, Mami Wata / Mama Africa & Inanna / Mama Europa.

Sisarteokset ylistävät naisvoimaa kautta aikojen. Mami Wata / Mama Africa on empatian ja ihmistenvälisten suhteiden henki, jota on palvottu Länsi-Afrikassa aikojen alusta lähtien. Veistoksen etsaukset esittävät länsiafrikkalaisia kuningattaria ja jumalattaria kautta aikojen sekä yläosassa nykypäivän beniniläisnaisia. Inanna / Mama Europa esiintyy n. 6000 vuotta vanhassa sumerilaisissa mytologiassa rakkauden, hedelmällisyyden ja sodan jumalattarena. Veistoksen etsaukset esittävät jumalattaria ja historian vahvoja naisia Etruriasta, Palmyrasta, Egyptistä ja Kreikasta. Veistoksen yläosan henkilöt ovat nykynaisia sekä ulkomailta että Suomesta.

Taustalla Eero Hiirosen Saari, edessä Hannu Palosuon Salle de Musique. 

Kokoelman n. tuhannen teoksen kokonaisuus pitää sisällään suomalaista ja kansainvälistä 1900-luvun taidetta sekä muinaisia kulttuureja Aasiasta ja latinalaisesta Amerikasta. Museon toiminnan painopiste on vaihtuvien näyttelyjen järjestämisessä, joiden teemat linkittyvät museon kokoelmiin tai historiaan. Vaihtuvien näyttelyjen yhteydessä kokoelmasta tehdään valikoituja nostoja, eivätkä kaikki teokset ole kokoajan näytillä.

Museon teoksista suurin osa on museon perustajien Gunnar ja Marie-Louise Didrichsenin alun perin omaan taidekokoelmaansa hankkimia. Viime vuosikymmeninä uusia teoksia kokoelmaan on ostettu pääosin museon järjestämien näyttelyiden yhteydessä.

Veistokset Kain Tapperin Poutapilvi sekä Sympaattinen muoto.

 

Maalaukset Hannu Palosuo ja Marika Mäkelä.

Museossa oli vierailumme aikaan erikoisnäyttelyssä Hannu Palosuon teoksia.

 

Teokset ovat puhuttelevia, ja lasten kanssa oli helppo löytää keskusteltavaa. Palattiin aiheeseen vielä monta kertaa kotonakin.

Palosuon teoksissa mennyt ja tuleva aika sulautuvat määrittelemättömiksi, unenomaisiksi kuvakohtauksen hetkiksi. Teokset käsittelevät aikaa, muistojen kerrostumista ja muistin epävarmuutta. Muistojen tuntemukset ovat edelleen mielessä, henkilöiden kasvot ja nimet unohtuneet.

Etualalla Meksikolainen Jumalankuva, taustalla Yves Kleinin muovinen Victoire de Samothrace bleue.

 

Mauno Hartmanin puureliefi Pellervo, sekä Eila Hiltusen Venäläispappi (teräs ja kupari).

Margrethe II, Kevään tulo.

 

Rauno Pohjalaisen Risti puuta, kuparia ja hartsia. Robert Jacobsenin David rautaa.

Kuvataiteen lisäksi kokoelmiin kuuluu muinaisten korkeakulttuurien esineistöä. Museolla on Suomen ainoa esikolumbiaaninen kokoelma, joka sisältää ainutlaatuisia esineitä mm. Meksikon, Keski-Amerikan ja Andien alueilta.

  

Avoinna tiistaista sunnuntaihin klo. 11–18.

Pääsyliput: 16 € Aikuiset, 14 € Alennusryhmät, 10 € opiskelijat ja työttömät, 0 € Alle 18-vuotiaat.

Museokortilla ilmainen sisäänpääsy.