Toisen pojan ekat synttärit saivat muumiteeman! Muumit on siitä helppo teema, että siitä tykkää yleensä niin lapset kuin aikuiset, ja tarvikkeita ja kemutuotteita on helppo löytää.
Itsekin hankin nyt aika paljon valmiina, kun näperrettävää tarjottavissa riitti kaiken muun homman ja hektisen arjen päälle.
Keskiössä oli muumitalotäytekakku, jonka kasasin yhteen mokkapalapellillisen päälle.
Mä olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, vaikka harmittaakin tietää, että jos olisi kehdannut valvoa aamuun asti, niin olisin varmasti tehnyt siitä huomattavasti paremman. Ja miksi en kehdannut? Oli vanhemmat yökylässä, että pidemmältäkin pääsevät synttärinviettoon. Pelkäsin myös, että koko yritelmä romahtaa, jos liikaa sitä koitan korjailla. Sen verran vino siitä tuli, että pelko oli luonnollinen:D Mutta kasassa se pysyi hienosti.
Massatkin loppui pikkasen kesken. Olishan tuota vielä ehtinyt kaupasta hakemaan, jos oikein tosissaan olisi ollut, mutta lopputulos ei olisi kuitenkaan ollut taattu, kun kuivumisaikaa ei olisi jäänyt riittävästi.
Ystävänpäivän vuoksi tein pari ystävällistä/romanttista yksityiskohtaa.
Tää Myy oli alunperin tarkotettu muualle, mutta oli sopivan pieni tähän kakkuun. Paikkaa ei oikein löytynyt, mutta ei muumikakku ole muumikakku ilman Myytä<3 Se kuuntelee Nuuskamuikkusen soittoa leiripaikalla nyt sitten:)
Vitsit miten hienoja haisuleita olen muilla nähny, omat ei onnistunu ollenkaan:D En malttanu silti jättää poiskaan, joten istukoon ny siinä kannon päällä miettimässä tekosiaan!
Viime vuonna hieman harmitti lähteä ystävänpäivänä synnyttämään, kun jää ystävänpäivä tietysti synttärijuhlan varjoon. Sain mä kuitenkin ujutettua rakkautta mukaan ihan kivasti, tässä vadelmamoussekakku rakkausmuumi-teemalla. Eka maalauskokeilu, ei niin hyvillä välineillä. Kirpeä marja- tai hedelmämoussekakku toi muuten mukavasti raikkautta kakkupöytään, kun muut leivokset oli jokseenkin suklaa- ja kreemipainotteisia. Tällainen keveämmän tuntuinen kakku onkin yleensä suurin menestys, vaikka tavallaan miellän sen ylimääräiseksi.
Muumimamman kukkatarhassa oli kurkku/porkkanakukkia ja Pikku Myy seikkaili taikapilvillä
Nuuskamuikkunen oli löytänyt melkoisen kala-apajan! (Oli muuten oikeasti aika haaste toteutettavaksi, nimittäin kiersin liki kymmenen kauppaa hylly hyllyltä, kunnes viimein omasta lähi-supermarketista löysin näitä suolakaloja. Ja olipa vielä supertarjouksessakin! Huh, melkein meinasin joutua itse tekemään nämäkin:D)
Nipsulle oli aluksi vaikea keksiä oma herkku, ja melkein sorruin tavan karkkikulhoon, onhan Nipsu aika mässyttelijä! Löysinpä kuitenkin uudenvuodenjemmani, josta sain idean... Kandisokeritikkarit on aika kristallimaisia, joten melko täydellinen juurikin Nipsun tarjoiltavaksi. Näitäkin vissiin kiva tehdä itse, nyt löysin juuri sopivasti tähän hätään pari pakettia Tigerista.
Niiskuneidille olin tekemässä itse pikkuleivistä juurikin rinkuloita (nilkkarenkaita) tai näkinkenkiä, mutta kun oli sopiva tarjous näistä valmiista herkuista, niin tein ylimääräisestä keksitaikinasta ystävänpäiväkeksejä muutaman muumihahmon lisäksi. Ja olihan se pakko noita "the muumikeksejä" ostaa myös! :D
Mörkö ei mahtunut "the kakun" päälle, joten tein reunapaloista hänelle oman "piirakan". Sainpas ujutettua synttärimiehen lempinimenkin mukaan.
Kakkutikkarit vielä. Tein ison joukon Hattivatteja ja joitain muumihahmoja. Pääsivät seikkailemaan Hattivattien saarelle.
Lisäksi pöydässä oli äitini, eli mummun, tekemästä marja-aroniamehusta sekoitettua boolia (sitrusvesi) ja Lasten juhlajuomaa. Vaapukkamehusta meni!
Lisäksi vielä vauvakakku, jogurttipohjainen muumimuotilla tehty jäädyke:)
Daniel on toki oppinut jo vähän puhaltamaan, mutta näin vaativassa sammutustyössä tarvitaan isiä! Olipa tosiaan haaste löytää noin sirolle kynttilälle paikka, kun koko kakku oli täynnä pieniä yksityiskohtia. Eipä juuri olisi mistään erottunut. Onneksi oivalsin savupiipun. Jälkikäteen ajateltuna aika itsestäänselvä paikka!
Pöydässä oli paljon ihmeteltävää ja tutkittavaa Mikaelille! Tulee niin onnistunut olo, kun lapset ovat innoissaan ihmettelemässä herkkuja.
Ohjelmasta sen verran, että kun lapset oli pääsääntöisesti alle 3 vuotiaita, järkkäsin vain ongintaa (Nuuskamuikkusen tyyliin). Isäntä soitti Muumien taustamusiikkia kevyellä äänenvoimakkuudella. Lastenhuoneeseen naamioin kerrossängyn hattivattiluolaksi, ja vaikka teinkin vain kömpelön verho/lakanaviritelmän ja muutaman hattivatin (vaahtomuovipatjasuikaleesta ja sukkahousuista), niin ihan riittävän jännittävää oli. Lapset oli ihan fiiliksissä hattivateista ja kuulemma niistä on puhuttu vielä jälkeenkin päin! :) <3
Lahjavaatteet testissä, hyvin istuu!
Ihania lahjoja tuli paljon, kiitos niistä! Ja kuten sanoin, ihanat juhlat juhlittiin. Itsekin onnistuin nauttimaan juhlahumusta ja hyvästä seurasta, iloita lasten kanssa ja puolesta.
___________________________________________________________________
Myöhemmin kokeilin vielä uudestaan paria muumikakkua:) Muumitalosta pakko sanoa, että aina se laiskuus sitten kuitenkin iskee, eikä viitti panostaa täysiä. Materiaalit myös aina loppuu kesken...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti