Kumpulan kasvitieteellinen puutarha ja Geologiset kokoelmat

Kumpulan kartanon historiallisilla mailla on ihastuttava kasvitieteellinen puutarha kuuden hehtaarin alueella. Puutarhassa on maantieteelliset sekä kulttuurikasvien kokoelmat. 

Kumpulan kartanon tila ulottui 1800-luvulla yli neljän neliökilometrin alueelle sisältäen nykyiset Hermannin ja Toukolan alueet sekä puolet nykyisestä Käpylästä. Se oli Helsingin ympäristön suurimpia ja parhaiten hoidettuja tiloja. Tila muodostui Gumtäckt-nimisen kylän paikalle 1400-luvun lopulla ja vuonna 1550 vain muutaman kilometrin päähän perustettiin Helsingin kaupunki.

Kartano säilyi yksityisessä omistuksessa aina 1800-luvun lopulle asti.
(Viimeisen kartanonherran aikana kartanotila kutistui, kun maita myytiin asuntorakentamisen tarpeisiin.) 

 

Kartanon nykyiset rakennukset ovat 1800-luvulta.

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kartanorakennuksessa sijaitsevat myös Luomuksen meteoriitti-, mineraali- ja fossiilikokoelmat.

Luomuksen geologinen kansalliskokoelma tallentaa todisteita Maapallon mineraali- ja eliöluonnon monimuotoisuuden kehityksestä 4,5 miljardin vuoden aikana. 

 

 

Poikia aina kiinnostaa kivet ja aarteet, joten täällä oli mukava käydä. Parasta oli se, että alakoululaiset saivat hyvää opastusta, kun itse lähinnä jouduin vahtimaan kolmevuotiasta, joka on alkanut välillä hankalaksi museoseuralaiseksi. 😄

 

Lapset kyselivät ja opas kertoi, oli oikein antoisa vierailu. On hauska huomata, miten paljon lapset oppivat jopa pelien kautta.

 

Kunniapaikalla vitriinissä on  4,5 miljardia vuotta vanha meteoriitti.

Bjurbölen meteoriitti putosi Bjurbölevikeniin Bjurbölen kylässä Porvoossa 12. maaliskuuta 1899. Meteoriitin on Suomesta tähän asti löydetyistä meteoriiteista suurin, painaen n. 82 kilogrammaa.

 

Päästiin katsomaan myös lähempää.

Geologinen kokoelma jakautuu kivi- ja mineraalikokoelmiin sekä paleontologisiin kokoelmiin. Nämä sisältävät kaikkiaan noin 50 000 mineraali- ja kivinäytettä, noin 600 meteoriittia ja noin 44 000 fossiili-, luu- ja maaperänäytettä.

 

 

Hylkeen muotoinen mineraali!

 

 

Magneettisuuden testaamista.

 

Luolakarhu.

Kulttuurikasvien kokoelma jakautuu koristekasvien, lääkekasvien ja ravintokasvien kokoelmiin. Rohdoskasvimaa on rakennettu ensimmäisen, Turun akatemian aikaisen yrttitarhan mukaan, joka toimi jo 1600-luvulla.

Koristekasvien osastossa on otettu huomioon kartanorakennusten historia. Se koostuu pääosin 1800-luvun tyypillisen kartanomiljöön kasvistosta. Joukossa on jo aiemmin Suomeen rantautuneita koristekasveja, mutta painotus on erityisesti Venäjän vallan aikana Suomen puistoihin levinneissä lajeissa.

Kuvassa keskellä kappale luonnollista rautaa, Länsi-Grönlannista.

Lääkekasvimaalla kasvitieteellinen puutarha palaa juurilleen. Luultavasti varhaisessa akatemiapuutarhassa oli paljon samoja lajeja, kuin Kumpulan lääkekasvimaalla on nyt. Alun perin kasvitieteelliset puutarhat olivat merkittäviä juuri lääketieteen opetuksessa.

Rohdoskasvikokoelman kasvit on ryhmitelty niiden käyttötarkoituksen mukaan. Immuunivastetta ja yleiskuntoa kohentavat, hengitysteiden ongelmia lievittävät, ihonhoitoon käytetyt, kipua lievittävät, sydän- ja verisuonitautien hoitoon käytetyt sekä vatsan toimintaa ja ruoansulatusta edistävät kasvit on istutettu omiksi ryhmikseen.

 

Kulttuurikasvikokoelmasta löytyy myös vanha kartanopuutarha sekä hyötykasvimaa. 

Esillä on valikoima viljoja, vihanneksia, juureksia, väri-, tuoksuaine- ja rehukasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, mauste- ja lääkeyrttejä sekä vanhoja ruusulajikkeita. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä.

 

 

Idänhopeapensas

 Ravintokasvit on ryhmitelty sen mukaan, missä päin maailmaa ne on otettu viljelyyn eli domestikoitu.

Ruoaksi kelpaava osa kasvista voi olla lehti, lehtiruoti, siemen, hedelmä, varsi, maavarsi, juuri, sipuli tai jopa kukinto tai kukka.

Maantieteellisessä kokoelmassa kasvit on järjestetty lajien alkuperäalueitten mukaan. Hortus geobotanicus esittelee kattavasti pohjoisen pallonpuoliskon monimuotoista lajistoa; kasveja on Euroopasta, itäisestä ja läntisestä Pohjois-Amerikasta sekä  Japanista ja Kaukoidästä.

Puutarhan Eurooppa-osiossa nähdään myös Suomen tyypillistä kasvillisuutta. Alueelle on tekeillä jopa kotimaista suokasvillisuutta esittelevä kostea neva.

 

 

Rönsytiarella

 

 

 

 

 

 

Puron Väkeä (Ville Heimala)

Installaatio muistuttaa luonnon rauhallisesta tarkkailusta, muuten voi jäädä paljon huomaamatta.

 

 

 

Maantieteellinen kokoelma on suunniteltu Vallilanlaakson alueen pienilmaston mukaan.

Vallilanlaakson pohjan vanhalta merenpohjasavikolta puutarha nousee loivaa moreenista etelärinnettä alueen pohjoisosassa olevalle kallioiselle nyppylälle ja huipentuu aikaisemman taimiston paikalle muotoiluille kummuille. Maantieteelliset osastot leviävät viuhkana lammelta kallioille, joten kaikissa niissä voidaan kasvattaa sekä vesi- ja rantakasveja että metsä- ja ketolajeja. (lähde: luomus.fi)

 

Metsän hallitsijan paluu (Heimala)

Ja vielä ajankohtaiset vinkit vierailijoille. 

Kumpulan puutarha oli esikoisen retkitoive - viime vierailusta olikin jo joitain vuosia!
Muutaman kerran olemme käyneet Vappushokkelo-tapahtuman yhteydessä, mutta nyt oli kiva tulla vähemmän ruuhkaiseen aikaan.

Museokorttikohde, muutoin aikuiset 9€, alennusryhmät 7€ ja lapset&opiskelijat 5€ (alle 7 v. ilmaiseksi). Suomen luonnon päivänä 27.08. vapaa pääsy.

Puutarha ja kahvila ovat avoinna toukokuusta syyskuun loppuun tiistaista sunnuntaihin (suljettu maanantaisin) klo 11–18. Tarkista poikkeavat aukioloajat kohteen omilta sivuilta.