Meillä oli tarkoitus mennä nuorimmaista lukuunottamatta koko perhe Musiikkitaloon juhlimaan konsertti-illan merkeissä bonuksen 13-v. syntymäpäivää syksyllä 2020. Koronarajoitusten myötä konsertti siirtyi lopulta vuodella, ja nyt lokakuussa se viimein toteutui. Hyvää kannatti kuitenkin odottaa, elämys oli aivan mieletön!
Kävimme siis Vantaan Viihdeorkesterin John Williams -elokuvamusiikkikonsertissa. Tämä oli konserttisarjan toinen osa. Me itse asiassa huomasimme ensimmäisen osan mainoksen Musiikkitalossa oopperakäynnillämme lasten kanssa, ja välittömästi innostuimme siitä. Silloin konsertti oli kuitenkin jo loppuunmyyty, mutta kun liput toiseen osaan tulivat myyntiin, varasimme paikat nopeasti.
Meidän perhettä yhdistää mm. innostus etenkin Star wars -elokuviin (ja liittyviin sarjoihin). Myös useat muut elokuvat, joissa kuullaan Williamsin sävellyksiä, kuuluu meidän perheen suosikeihin.
Jo Musiikkitaloon saapuessa astuimme kuin suoraan kaukaiseen galaksiin, sillä vastassamme oli joukko Nordic Garrison (Finnish Squad- 501st Legion) hahmoja. Nordic Garrison -pahikset tekevät itse asiassa hyvää, sillä heidän toimintansa ei ole kaupallista - sen sijaan tuotot ja lahjoitukset ohjataan hyväntekeväisyyteen, kuten Lastenklinikoiden Kummit Ry:lle.
Aivan häkellyttävän upeita pukuja, nämä kohtaamiset täydellistivät konserttielämyksen!
Ekaluokkalaisemme pukeutui itsekin konserttiin yhdeksi suosikkihahmokseen (eli Kylo Reniksi, toinen vaihtoehto olisi ollut Anakin). Hahmot tunnistivat uskollisuuden Imperiumille ja huomioivat lasta sen mukaan - ainutlaatuinen, jännittävä (ehkä aavistuksen liiankin jännittävä) ja innostava kokemus pikkufanille!
Itse konsertista ei toki jälleen ole kuvia, mutta elämyksestä vastasi ylikapellimestari Nick Daviesin johdolla Vantaan Viihdeorkesteri, joka on Suomen suurin viihdemusiikkia soittava ammattimuusikoista koostuva sinfoniaorkesteri. Lisäksi konsertissa pääsi ääneen Vaskivuoren lukion kamarikuoro 90 laulajan voimin. Konsertin juonsi Ilkka Villi.
Konsertti alkoi Sotahevonen elokuvan sävellyksellä The Homecoming, jonka jälkeen seikkailtiin Indiana Jonesin kanssa Tuomion temppelissä. Viimeistään kolmannen sävellyksen kohdalla päästiin kunnolla kiinni tunnelmaan, kun ilmoille kajahti pahaenteinen Tappajahai -teema.
Geishan muistelmista soi kaksi sävellystä kuten myös elokuvasta 1941, jota en ole itsekään vielä katsonut. Ennen väliaikaa kuultiin vielä Star Wars Force Awakens -elokuvasta The Jedi Steps and Finale.
Väliajan jälkeen kuultiin sävellykset The Cowboys-, Seitsemän vuotta Tiibetissä-, Ota kiinni jos saat-, Pelastakaa sotamies Ryan- sekä Yksin kotona- ja Harry Potter -elokuvista. Lopuksi kajahti ilmoille Battle of the Heroes – The Return of the Sith sekä Duel of the Fates – The Phantom Menace. Aikamoinen loppuhuipennus siis, mutta kun sen myötä taputuksille ei ollut tulla loppua, saimme kuulla vielä yhden sävellyksen E.T.:sta.
Ohjelmistossa oli niin suosituimpia hittejä kuin hieman tuntemattomampia mestariteoksia. Ainoa asia, mikä harmitti, oli se, että ohjelmistosta puuttui kokonaan Jurassic Park, mikä on etenkin esikoiseni suursuosikki tällä hetkellä. Meillä oli jopa vahva mielikuva, että ohjelmassa olisi alunperin joku dinosävelmäkin ollut, mutta toki sitä on voitu hioa siinä vuoden aikana, kun konsertin järjestäminen venyi.
John Williams alkoi säveltää elokuvamusiikkia Hollywood-elokuviin 1960-luvulla. 1970-luvulla hän sävelsi musiikkia katastrofielokuviin ja alkoi työskennellä Steven Spielbergin ja George Lucasin kanssa. Hän on säveltänyt musiikkia yli sataan elokuvaan.
Williams on saavuttanut viisi Oscar-, 25 Grammy-, neljä Golden Globe-, kolme Emmy- ja seitsemän Bafta-palkintoa. Hän on ollut Oscar-ehdokkaana 52 kertaa ollen ainoa elossa oleva henkilö, joka on ollut ehdokkaana niin monta kertaa! Williamsia voisikin sanoa elokuvamusiikin eläväksi legendaksi.
Kuten Steven Spielberg sen osuvasti kiteytti:
“Without John Williams, bikes don’t really fly, nor do brooms in Quidditch matches, nor do men in red capes. There is no Force, dinosaurs do not walk the Earth, we do not wonder, we do not weep, we do not believe.”
Paluu täpötäyteen konserttiyleisöön ei olisi voinut olla komeampi.
Kiitos orkesterille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti