perjantai 27. heinäkuuta 2018

Pyhävuori ja Susiluola


Pyhävuori (Kristiinankaupunki/Karijoki) kuuluu mummolamatkamme vakiokohteisiin. Ihana ja monipuolinen ulkoilupaikka tarjoaa hyvät puitteet retkeilyyn, marjastukseen ja vaikka uimiseen. Kävimme kuitenkin vasta ensimmäistä kertaa alueen merkittävimmällä nähtävyydellä, Susiluolalla.

 

Hirmuisen helteen vuoksi kävelimme lyhyemmän reitin, vain 400 metriä luolalle. Kivinen ylämäki oli yllättävän raskas kulkea tällaisena päivänä. Onneksi varasimme hyvin juomaa mukaan.


Grillausmahdollisuuksia on paljon, luolan edustallakin oli siihen sopiva paikka. Nyt ei toki päässyt makkaranpaistohommiin, mutta hyvä tietää, mikäli retkeilee vähemmän kuivaan ja kuumaan aikaan.

 

Turvallisuussyistä luola on aidattu, eikä sisälle pääse omia tutkimuksia tekemään. 


Susiluola on muinaisjäännös, jota pidettiin vielä 2000-luvun alussa mahdollisena paleoliittisenä asuinpaikkana. Nykyään tulkintaa pidetään kiistanalaisena. Luolaksi kutsuttu kallionrako on saanut nimensä sijaintipaikkansa Susivuoren mukaan. 



Luolan pinta-alaksi on arvioitu 400 neliömetriä, mutta osa siitä on maakerrosten täyttämää. Luola on syntynyt kallion vaakarakoon rapautumisen seurauksena, ja sen iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta. Eri aikakausien merenpinnan korkeusvaihtelut ovat muodostaneet luolaan kuusi eri-ikäistä sorakerrosta. Niistä vanhimmat ovat satoja tuhansia vuosia vanhoja. 



Ensimmäiset löydökset tehtiin vuonna 1996, kun luolaa oltiin tyhjentämässä matkailukohteeksi. Seuraavana vuonna Museovirasto, Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto aloittivat yhteistyössä kaivaukset.

Luolasta löydetyt karkeat, käteen sopivat kiviesineet herättivät toiveita siitä, että ne olisivat ihmisen esi-isän tai lähisukulaisen valmistamia viimeistä jääkautta edeltävältä ajalta. 

Luolassa on esitetty eläneen neanderthalinihminen joko noin 70 000 vuotta sitten tai vielä aikaisemmin 130 000–120 000 vuotta sitten. On myös esitetty, että 1,5 metrin korkuinen luola olisi sopinut jollekin neanderthalinihmistä lyhyemmälle lajille. Tutkimuksen alkuvaiheessa vuonna 1997 keskusteltiin siitä, voisivatko löydöt olla yli 250 000 vuoden takaa. Vuosina 1999–2005 aineistoon tutustuneet tutkijat tukivat tulkintaa siitä, että löydökset ajoittuisivat keskipaleoliittisen Mousterien-kompleksin piiriin.



Jos tulkinnat löydöksistä pitäisivät paikkansa, Susiluola olisi ainoa mannerjään peittämä paikka Fennoskandiassa, josta on löydetty ihmistoiminnan jälkiä ajanjaksolta ennen jäätiköitymistä. Tulkinnan mukaan luola on Suomen ainoa paleoliittista eli vanhinta kivikautta edustava muinaisjäännös. Viimeinen, kolmivuotinen tutkimushanke päättyi 2006, ja viimeiset tutkimustulokset on julkaistu 2013.


Susiluolan ihmettelyn jälkeen kävimme vielä pulahtamassa pienessä järvessä, ja poimimassa mustikoita piirakkaa varten.

 

Pitkään matala, mutta kauempana myös uimakelpoinen vesi oli lapsista kiva, ja parasta oli ehkä lautta, jolla pääsi ajelemaan vaikka rannalta toiselle.



 

Mustikkaa oli runsaasti, joten tarvittava määrä poimittiin nopeasti. Saatiin ison piirakan lisäksi vielä moneksi aamuksi tuoreet mustikat murojen joukkoon.


Pyhävuoren pirunpelto ja laavu grillipaikkoineen on kuvattu aikaisemmin täälä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti