Ystäväni pelikaani Helsingin Kaupunginteatterissa

 Liput saatu / Helsingin Kaupunginteatteri

Meille lasten kanssa tärkeä yhdessä tekemisen muoto on teatteri, ja saimmekin mainion tilaisuuden käydä esikoisen kanssa katsomassa riemastuttava ja tunteikas Ystäväni pelikaani ensi-illassa keskiviikkona.

Näytelmä on dramatisoitu Leena Krohnin romaanin, Ihmisen vaatteissa, pohjalta. Tarina kertoo Emil-pojasta, jolla on vaikeuksia sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Emilin vanhemmat ovat eronneet, ja poika muutti äidin kanssa kaupunkiin. Emil ikävöi isää ja entistä elämää, eikä oikein edes tahdo antaa uudelle elämälle tilaisuutta. 

Helsingin Kaupunginteatteri – Ystäväni pelikaani – Kuvassa Aino Seppo – Kuva Otto-Ville Väätäinen

Erikoisen uuden naapurin kohtaaminen muuttaa kuitenkin kaiken. Kuka, tai mikä, on tuo erikoinen herra Hyyryläinen? Asuuko naapurissa tosiaan ihmiseksi naamioitunut pelikaani?

Helsingin Kaupunginteatteri – Ystäväni pelikaani – Kuvassa Ylermi Rajamaa – Kuva Otto-Ville Väätäinen

Totta tosiaan, pelikaani on päättänyt ryhtyä ihmiseksi, ja siihen hän tarvitsee Emilin apua. Emil suostuukin oitis opettamaan pelikaanille lukemista ja kirjoittamista, ja lopputulemana molemmat oppivat toisiltaan ja itsestään vaikka mitä jännittävien seikkailujen lomassa.

Helsingin Kaupunginteatteri – Ystäväni pelikaani – Kuvassa Elias Salonen – Kuva Otto-Ville Väätäinen

Emil ja herra Hyyryläinen, siis pelikaani ihmisen vaatteissa, ystävystyvät, ja opettavat toisensa näkemään maailman uusin silmin.

Helsingin Kaupunginteatteri – Ystäväni pelikaani – Kuvassa Elias Salonen ja Ylermi Rajamaa – Kuva Otto-Ville Väätäinen

Helsingin Kaupunginteatteri – Ystäväni pelikaani – Kuvassa Inkeri Hyvönen, Elias Salonen, Ylermi Rajamaa ja Pertti Koivula – Kuva Otto-Ville Väätäinen

 Näytelmä tempaa mukaansa, se on hauska, se on lämmin ja se on myös herkkä. Tunteita, isojakin, käsitellään, ja se tarjoilee myös omintakeisella tavalla elämänviisautta.

Helsingin Kaupunginteatteri – Ystäväni pelikaani – Kuvassa Marjut Toivanen, Ylermi Rajamaa, Kaisa Torkkel takana Kari Mattila – Kuva Otto-Ville Väätäinen

Taiteisiin rakastunut pelikaani opettaa katsojalle jotain ihmisyydestä. Näytelmässä on läsnä ikävä ja luopuminen sekä pelko muutoksesta, mutta myös ystävyys sekä ihmisen ja luonnon suhde.

Helsingin Kaupunginteatteri – Ystäväni pelikaani – Kuvassa Ylermi Rajamaa – Kuva Otto-Ville Väätäinen

  

Näytelmä oli tosiaan mainio. Meillä oli hauska ilta, ja isot teemat jäivät kotiin pureksittavaksi. Seuralaiskriitikkoni 10-v. suosittelee - etenkin hauskat kohtaukset jäivät mieleen. Ihastuin myös näyttelijöiden mukautuvuuteen ja vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Erityisesti jäi mieleen alakuloinen Hyyryläinen eläintarhassa, kun eturivillä vieressämme istuneet pikkutytöt heiluttelivat häkkiin suljetulle pelikaanille, ja tämä haikeana heilauttaa heille "siipeään". Pidin myös valtavasti puvustuksesta ja erottuvasta tyylisuunnasta sekä siitä, miten näytelmässä oli liikettä ja eläväisyyttä.

Ystäväni pelikaani Helsingin Kaupunginmuseon pienellä näyttämöllä 

Esitys kestää noin 2 tuntia sisältäen väliajan, ja sitä suositellaan kouluikäisestä ylöspäin.

 Lastenlippu 19 €, Opiskelijalippu 19,50 € (ma-to), Eläkeläislippu 36 € (ma-to), Peruslippu 39 €

Esityksiä vuoden loppuun asti, liput myy lippu.fi.

Didrichsenin taidemuseo

Kuusisaaressa, kivenheiton päässä Villa Gyllenbergistä, on toinenkin taidemuseo veistospuistoineen. 

Didrichsenin taidemuseon kokoelmaan kuuluu suomalaista ja kansainvälistä kuvataidetta sekä muinaiskokoelmat.

Didrichsenin taidemuseo sijaitsee modernissa rakennuksessa, jonka on suunnitellut arkkitehti Viljo Revell. Veistospuistossa on pysyvästi esillä toistakymmentä veistosta, ja siellä voi vierailla museon aukioloaikoina.

 

Vasemmalla Eila Hiltusen Crescendo. Oikealla Henry Mooren Atom piece. Kätkettyä voimaa henkivässä pronssiveistoksessa on nähtävissä viitteitä kypäräpäisestä hahmosta, kallosta ja sienipilvestä – mutta myös kirkkoarkkitehtuurista. Moore toivoi, että katsoja tarkastelisi teosta sen holvimaisten aukkojen lävitse ja kokisi olevansa katedraalissa. Atom Piece on asetettu korkealle, sylinterin muotoiselle pronssijalustalle, jonka laakeroinnin päällä se voi kääntyä.

 

Vasemmalla Eila Hiltusen Turbulenssi kuvaa ilman rajujen pyörteiden tanssia. 

Oikealla eteläafrikkalaisen kuvataiteilija Lionel Smitin Assemble.

 

Laila Pullisen Arktinen Afrodite. Taka-alalla Paula Salmelan Solukko. Solukko toistaa puun mikroskooppista rakennetta teräslevyyn leikattuna ja kertoo kasvusta ja muutoksesta. Teos asettuu arkkitehtuurin ja luonnon välittäjäksi.

 

Aurinkokello. Elokuvaohjaaja, kuvanveistäjä, visuaalinen runoilija Eino Ruutsalon kineettiset veistokset syntyivät valo- ja liikekokeilujen kautta.

 

Eero Hiirosen Vesiportti sekä Dialogi. Vesiaiheisilla teoksilla Hiironen pyrki kuvaamaan veden muotoja ja heijastuksia. Syvä ymmärrys puhtaan veden merkityksestä ihmisen elinehtona ajoi Hiirosen luomaan teoksia, jotka kertovat luonnon kauneudesta ja haavoittuvuudesta.

 Heijastava pinta on dialogissa ympäristön kanssa.

 

Bernard Meadows, Augustus. 

Pronssiin valettu Augustus on robottimainen, kulmikas hahmo, jonka kyljistä töröttää surkastuneina käsinä pistäviä piikkejä. Pää on pieni ja kirvesmäinen. Itsevaltias jumalhallitsija, Rooman ensimmäinen keisari esiintyy tappokoneena. Meadows toteutti 1960-luvun alulla sarjan abstrahoituja, panssarein suojattuja ihmishahmoja. Lommoinen panssari viittaa sodan epätoivoon ja luo mielikuvan haavoittuvuudesta ja väsymyksestä haarniskan alla. Veistos nähtiin myös kannanottona brittiläisen imperiumin tilasta.

Paula Salmela, Mustikat.

 

Tilla Kekki, Mami Wata / Mama Africa & Inanna / Mama Europa.

Sisarteokset ylistävät naisvoimaa kautta aikojen. Mami Wata / Mama Africa on empatian ja ihmistenvälisten suhteiden henki, jota on palvottu Länsi-Afrikassa aikojen alusta lähtien. Veistoksen etsaukset esittävät länsiafrikkalaisia kuningattaria ja jumalattaria kautta aikojen sekä yläosassa nykypäivän beniniläisnaisia. Inanna / Mama Europa esiintyy n. 6000 vuotta vanhassa sumerilaisissa mytologiassa rakkauden, hedelmällisyyden ja sodan jumalattarena. Veistoksen etsaukset esittävät jumalattaria ja historian vahvoja naisia Etruriasta, Palmyrasta, Egyptistä ja Kreikasta. Veistoksen yläosan henkilöt ovat nykynaisia sekä ulkomailta että Suomesta.

Taustalla Eero Hiirosen Saari, edessä Hannu Palosuon Salle de Musique. 

Kokoelman n. tuhannen teoksen kokonaisuus pitää sisällään suomalaista ja kansainvälistä 1900-luvun taidetta sekä muinaisia kulttuureja Aasiasta ja latinalaisesta Amerikasta. Museon toiminnan painopiste on vaihtuvien näyttelyjen järjestämisessä, joiden teemat linkittyvät museon kokoelmiin tai historiaan. Vaihtuvien näyttelyjen yhteydessä kokoelmasta tehdään valikoituja nostoja, eivätkä kaikki teokset ole kokoajan näytillä.

Museon teoksista suurin osa on museon perustajien Gunnar ja Marie-Louise Didrichsenin alun perin omaan taidekokoelmaansa hankkimia. Viime vuosikymmeninä uusia teoksia kokoelmaan on ostettu pääosin museon järjestämien näyttelyiden yhteydessä.

Veistokset Kain Tapperin Poutapilvi sekä Sympaattinen muoto.

 

Maalaukset Hannu Palosuo ja Marika Mäkelä.

Museossa oli vierailumme aikaan erikoisnäyttelyssä Hannu Palosuon teoksia.

 

Teokset ovat puhuttelevia, ja lasten kanssa oli helppo löytää keskusteltavaa. Palattiin aiheeseen vielä monta kertaa kotonakin.

Palosuon teoksissa mennyt ja tuleva aika sulautuvat määrittelemättömiksi, unenomaisiksi kuvakohtauksen hetkiksi. Teokset käsittelevät aikaa, muistojen kerrostumista ja muistin epävarmuutta. Muistojen tuntemukset ovat edelleen mielessä, henkilöiden kasvot ja nimet unohtuneet.

Etualalla Meksikolainen Jumalankuva, taustalla Yves Kleinin muovinen Victoire de Samothrace bleue.

 

Mauno Hartmanin puureliefi Pellervo, sekä Eila Hiltusen Venäläispappi (teräs ja kupari).

Margrethe II, Kevään tulo.

 

Rauno Pohjalaisen Risti puuta, kuparia ja hartsia. Robert Jacobsenin David rautaa.

Kuvataiteen lisäksi kokoelmiin kuuluu muinaisten korkeakulttuurien esineistöä. Museolla on Suomen ainoa esikolumbiaaninen kokoelma, joka sisältää ainutlaatuisia esineitä mm. Meksikon, Keski-Amerikan ja Andien alueilta.

  

Avoinna tiistaista sunnuntaihin klo. 11–18.

Pääsyliput: 16 € Aikuiset, 14 € Alennusryhmät, 10 € opiskelijat ja työttömät, 0 € Alle 18-vuotiaat.

Museokortilla ilmainen sisäänpääsy.