Tuparilahja

Löysinpä kuva-arkistosta tällaisen kauan kauan sitten askartelemani kortin, joka sopii uuteen kotiin muuttavalle. Askartelimme tämän pojan kanssa hänen pk-hoitajalle, joka muutti omaan tupaan, ja vaihtoi samalla työpaikkaa.

 

Talo on itse asiassa keksipaketti, joka on paketoitu muumitaloksi ja kiinnitetty kartonkiin. Pilvissä viestit, yksi lapsen piirtämänä. Muumit on tehty helposti haitaritekniikalla, yksityiskohdat vain liimattu päälle:) Oli kiva viedä joku pieni muistaminen, vaikka vähän äkkiä tieto hoitajan vaihtumisesta tulikin. Ehkä tämä on vähän hassu "lahja", mutta oli kuitenkin kiva projekti.😅

 

Kolmevuotiaan kanssa askarreltiin kotiin oma muumitalo. Siihen piti saada sadepilvi. 

Tukikohta XXII:12 (Pirkkola)

Pirkkolan metsässä Urheilupuiston vieressä on lisää maalinnoituslaitteita. Lähimatkailusivuille luontonähtävyyksiin on kertynyt jo paljon vastaavia erikuntoisia ja -kokoisia linnoitusraunioita.

Luolaan johtava leveä betonihauta

 

Emme syynänneet taistelukaivantoja sen kummemmin - tällä retkellä vain paikansimme alueen. Meillä meni lastenrattaat hukkaan, kun sattui pieni eksyminen. (Rattaat jätettiin siis parkkiin, kun ei ne metsässä oikein kulje).😅 

Tietoa löysin kuitenkin sen verran, että  kohteen etelä- ja pohjoisosassa on maahankaivettya/louhittua hautaa. Konekivääriasemat ja suojahuoneet, sekä ilmeisesti keskenjääneitä suojahuoneita on myös.

 

Puolustusaseman rakennusajankohta on vuosien 1915 ja 1918 välillä.

 

Tämä kallioon louhittu betoninen suojahuone, tai luola, sijaitsee kohteen eteläosassa. Sisäänkäynnin edusta on täytetty ja näkyvissä on enää n. 4-5 m korkea betoninen ulkoseinän vahvike. 

Alunperin tarkoituksemme oli mennä viereiselle Pirkkolan plotille uimaan, mutta se onkin tämän kesän pois käytöstä. Onneksi metsästä löytyi muuta tekemistä - linnoitusten etsiminen on aina niin jännää! 

Horsmankukkahillo

Villinä kasvavista maitohorsmista valmistuu upean värinen ja herkullinen hillo.

 

1 litra kukintoja

0,5 litraa vettä

1 pkt hillo ja marmeladisokeria (330 g)

1 sitruunan mehu

Nypi ja huuhtele kukat. Pidä kukkia kannellisessa astiassa jonkun aikaa, jotta mahdolliset ötökät kömpivät karkuun. 

Keittele kukkia sitten vedessä 10-20 minuuttia, jotta väri ja maku siirtyy keitinveteen. Siivilöi maustunut uute toiseen kattilaan, ja puristele kukistakin kaikki neste talteen. Lisää sitruunan mehu.

Keitä sitten lientä lisäten sokeria hiljalleen, kunnes se sulaa ja seos paksunee, n. kymmenen minuuttia. Purkita hieman jäähtynyt liemi desinfioituihin astioihin, jäähdytä, ja säilytä viileässä.

Itse purkitin hilloa vain tämän purkillisen, ja sen, mitä jäi yli, keitin vedellä jatkaen mehuksi lapsille. Maku on hurmaava, ja mikä väri!

Vielä mietinnässä, mihin tätä nyt sitten käyttäisi...

Linnunlaulun silta

Linnunlaulun silta yhdistää Tokoinrannan ja Linnunlaulun huvila-alueen. Silta ylittää rautatien, joten se on ollut kautta historian suosittu paikka katsella junia.

 

Lapset olivat hyvin innoissaan päärautatieasemalta lähtevistä ja sinne saapuvista junista. Etenkin nuorimmainen oli äärimmäisen vaikuttunut, ja antoi sen näkyä ja kuulua!

 

Sillalta näkee hyvin niin Helsingin keskustan suuntaan kuin Pasilaankin.

Meidän junabongaillessa pysähtyi vanhempi rouva kertomaan, että on itse tehnyt samaa lasten ja lastenlasten kanssa. Tämä tosiaan kuuluu jokaiselle "Mitä tehdä Helsingissä" -listalle! Varsinainen klassikko😊

 Silta toki on muuttunut ja kasvanut vuosien varrella, kun raiteitakin on tullut lisää. Junien määräkin on vain kasvanut, eikä bongattavia tarvinnut pitkään odottaa.

Kävelimme tänne Hakaniemestä Tokoinrantaa pitkin, ja tulimme Kaisanimen puistokujaa (eli radanviertä) Rautatieasemalle.