Koiramaiset kemuherkut

Murremuru täyttää huomenna ja hurjat 9 vuotta. Ei se vieläkään ole aikuiseksi kasvanut, mokoma pöhköpää:) Mutta 9-vuotias koiranpentu on kyllä ihana olemassa, ja siispä sen kunniaksi leivottiin poikien kanssa koirankeksejä ja kakkukin jopa!

Keksiohje on varsin simppeli, muutaman ainesosan sekoitus:

1,5 dl keitettyä bataattia

5 dl kaurahiutaleita

2 rkl kookosöljyä

2 rkl vettä

Sekoita ainekset tasaiseksi mössöksi, ja kauli muutaman millin paksuiseksi taikinaksi. Ota muotilla kuvioita (esim. luun mallisia) ja paista uunin keskitasolla 175 asteessa n. 20 minuuttia.

Säilytä esim. tiiviissä purkissa. Suurin osa kekseistä puolitettiin kakunkoristeiksi, mutta purkillinen jäi sellaisenaan herkuteltavaksi.

Koiran kakkuun löysin helpon ohjeen pinterestistä:

2,5 dl jauhoja

1 tl leivinjauhetta

0,5 dl maapähkinävoita (huom. älä käytä makeutettuja tai suklaata sisältäviä levitteitä, ne ei sovi koiralle)

0,5 dl kasviöljyä

2,5 dl porkkanaraastetta

2 rkl hunajaa

1 muna

Sekoita jauho ja leivinjauhe keskenään, ja lisää sitten muut ainekset. Paista 175 asteisessa uunissa n. 40 minuuttia. Kuorruta esim. maitorahkalla.

Reunustin kakun vielä itseleivotuilla koirankekseillä. Viirin askartelin paperista ja narusta, mutta se roikkuu kahden kaupasta ostetun koiran herkkupötkön varassa. Pötköihin leikkasin lovet narua varten, ja sitten painoin ne kakkuun.

Yksi yhdeksikön mallinen koirankeksi tehtiin myös, ja se sitten keskimmäiseksi koristeeksi 9-vuotiaan kultahauvan kakkuun<3

Paljon paljon onnea rakas Dina<3

Täytyy muistaa, ettei koiran tule saada kakkua kuin varsin maltillisia määriä, joten paloiteltuna sen voi hyvin pakastaa, ja herkuttaa sitten vähän kerrallaan silloin tällöin:)

Jääpuistossa

Lauantaina käytiin nautiskelemassa aurinkoisesta talvipäivästä Helsingin keskustassa.

Olin saanut vapaaliput Jääpuistoon eräältä, joka ei sellaisia itse tarvinnut (kiitos<3), ja otettiin sitten luistimet mukaan ja mentiin Rautatientorille luistelemaan.

Minusta on mahtavaa, että luistelumahdollisuus tuodaan sinne, missä on ihmisiäkin. Meillä toki on luistelukenttä myös kodin lähellä, joten jääpuiston suurin viehätys on sen sijainti keskellä kaupunkia. Ja tietty myös kahvila sen yhteydessä.

 

Pojat saivat kokeilla apuvälineiden kanssa luistelua. Sellaisia ei kotijäällä olekaan:) Jokseenkin mahdollisti sen, että äiskäkin saattoi laittaa luistimet jalkaan!

 

Luistelun lopuksi ostettin jaettu kaakao ja pojille pikkumunkit. Kyllä maistui, ja juoma riitti hyvin kaikille.

Jääpuisto sopii hyvin kiireettömän päivän ohjelmaksi. Luistella kun saa vaikka koko päivän yhdellä pääsymaksulla. Välillä kannattaa lämmitellä kaakaon ääressä, ja jatkaa luistelua sitten uusilla voimilla.

Talvisia puuhia

Tänä talvena on ollut vähän heikkoa ulkoilukelejen kanssa. Lumi- ja säätilanteen heitellessä omat kiireet mm. gradun kanssa ovat myös syöneet yhteistä aikaa ulkoilla. Onneksi ne nyt on enimmäkseen ohi, ja on mukavasti aikaa vähän muuhunkin. Nyt on luntakin mukavasti, mutta tässä vähän puuhia talven varrelta, oli lunta tai ei.

Ollaan toki ehditty käydä monta kertaa pikkumäessä laskemassa pulkalla, harjoittelemassa hiihtoa ja mäenlaskua, luistelemassa, grillailemassa ja koiran kanssa pulkkaa vetämässä. Ja vielä on talvea jäljellä. Viime päivinä on ehditty jopa rakennella lumesta, vaikka siitä ei nyt kuvia olekaan:)

Läheisellä luistelukentällä on käyty monta kertaa:

 

 

 

Leikkipuiston pienessä mäessä ollaan useimmiten käyty, välillä pulkkien ja kelkkojen kanssa, mutta välillä ihan ilmankin:)

Kun lumen tilalle tuli jää, niin ei tosiaan paljon enää pulkkaa tarvittu:)

Ja kun ei pulkka- tai jäämäkikelejä ollut, niin mentiin sitten grillailemaan:) Mukava oli metsässä rämpiä, leikkiä piilosta, ja paistaa makkaraa nuotiopaikalla:)

Makkaraa ja kuumaa kaakaota<3

Koissukin on päässyt talviurheilun pariin, joskin vasta kerran.:)

Onneksi pääkaupunkiseutu tarjoaa myös erilaisia talviriehatapahtumia, ja niiden yhteydessä esimerkiksi hiihtäminenkin on onnistunut:)

Tänä viikonloppuna on testattu Jääpuisto Rautatientorilla, ja sunnuntaina tietenkin lasketaan laskiaisen kunniaksi pulkkamäkeä, niistä myöhemmin!:)

Kuvioitu unelmatorttu

Tulipahan tehtyä vähän villimpien unelmien kääretorttu, kun muutama päivä viidakkojuhlien jälkeen saatiin vielä sankarin kummitäti meille syömään (ja kahville).

Kirahvikuosi on helppo, mutta näyttävä, eikä tarvitse ylimääräisiä värejä.

Tein kääretortusta tumman, eli valmistin ensin taikinan vaaleaa kuviota varten:

1 kananmuna

30g sokeria

15g vehnäjauhoja

15g perunajauhoja

Vaahdotetaan muna ja sokeri, ja lisätään varovasti yhteen sekoitetut jauhot. Laita taikina pursotinpussiin, ja pursota haluamasi kuvio leivinpaperille. Leivinpaperin alle voi laittaa vaikkapa tulosteen kuviosta, jotta se on sitten helppo jäljittää. Minä siis piirsin leivinpaperille kirahvikuvion vaaleat osat (yhtälailla voi tehdä toisin päin: kuviotaikinasta tumma ja torttutaikinasta vaalea, ja siten piirretään tummalla täplät). Sitten pelti hetkeksi pakastimeen, jotta kuvio hieman jähmettyy, eikä sekoitu varsinaiseen torttutaikinaan.

Seuraavaksi torttutaikina. Hieman olisi voinut annosta ehkä pienentää, kun taikinaa tuli jo kuvion verran "ylimääräistä". Eli kolmen munan versio on riittävä. Laitan kuitenkin käyttämäni ohjeen, kun en ole pienempää koskaan kokeillut:

4 munaa

1 1/2 dl sokeria

1 dl perunajauhoja

1/2 dl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

Munat ja sokeri vaahdotetaan, ja jauhot ja jauheet sekoitetaan keskenään. Jauhoseos lisätään (siivilän läpi) muna-sokerivaahtoon varovasti käännellen. Taikina kaadetaan pellille, ja levitetään varovasti, ettei kuvio sotkeennu. Paistetaan uunin keskitasolla 225 asteessa, n. 7 minuuttia. Kumoa kääretorttu leivinpaperialustalle, ja irroita kuviopuoli varovasti leivinpaperista, jotta kuvio ei repeä.

Täyte:

100g pehmeää voita

1 muna

3-4 dl tomusokeria

Vatkaa aineet kunnolla sekaisin, ja levitä valmis kreemi jäähtyneelle kääretorttulevylle (yksiväriselle sisäpuolelle).

Kääri torttu varovasti.Voit leikata kääretortun paloihin, tai mieluummin laita tarjolle pötkönä veitsen kanssa, sillä kuvio on eniten eduksi leikkaamattomassa tortussa:) 

Villit viidakkobileet

Danielin viidakkomaiset juhlat on nyt juhlittu, ja kolmevuotias oli ikionnellinen.

Hieman koristeltiin kotia, ja pari leikkiä keksittiin, mutta muuten meni kyllä leikiksi ja riehumiseksi ihan itsekseen, silleen viidakon malliin;)

Ehkä suurimman säväyksen bilekoristelussa antoi valokuvatapetti bambumetsästä. Vaikka minä tosiaan tapetoin ihan näitä juhlia varten, niin tapetti oli kyllä jo jokunen vuosi sitten hankittu. Tapetti oli jäänyt sittemmin käyttämättä, kun alkoi epäilyttää, tahtookohan sitä katsella vihreää seinää vielä joulunakin. Seuraavaan jouluun on kuitenkin nyt kivasti aikaa ja kevättä myöten tämä raikas seinä kelpaa oikein hyvin.

Lisäksi koristelin paikkoja keinolehdillä, villieläinleluilla ja omilla askarteluilla.

Safarikiikareita tein muutamat, eläinten bongaamiseen ja etsintään.

Viidakon eläimiä oli paljon tarjolla leikkiä varten.

Ja puukyniä niille, jotka halusivat väritellä.

Kokokidin viidakkoaiheinen jättivärityskuva oli kaikkien väritettävissä olohuoneen pyöreällä pöydällä. Tämän kuvan ympärille mahtuu vaikka koko sakki värittelemään:)

Salametsästäjät keilattiin kumoon kookospähkinällä. Rajummassa keilauksessa saatiin pähkinäkin avattua. Vinkki kaikille, jotka pohtii "kuinka saisin rikki kookospähkinän"!

Tapetista jäi yli iso pahviputki, joten askartelin siitä sadeputken. Kovasti se oli hauska lasten mielestä, ja toi vähän sellaista sademetsähenkeä;)

Eteisessä oli jono kartongista leikkaamiani siluettikuvia eläimistä. Jokaiselta oli kuitenkin poikanen hukassa...

Mutta pelastuspartio etsi ympäriinsä piilotetut poikaset ja palauttivat ne emoilleen. Tässä oli lisäksi tunnistuspeli mukana. Ääriviivoista oli hieman haasteellisempi päätellä osa eläimistä.

Lapset kuitenkin suoriutuivat tehtävästä hienosti, ja nopeasti. Olisi melkein pitänyt tuplasti lisää olla eläimiä ja kadonneita poikasia:) (Juhlien jälkeen jatkettiin näillä leikkiä niin, että Mikael piilotti poikaset uudelleen ja muut etsivät, eli leikistä saa helposti aikaavievänkin.)

Tästä pelastusoperaatiosta sai sitten sankarit adoptoida vielä apinanpoikasen.

Puolapuut oli kivat kiipeilypuut pikkuapinoille, ja lapset riehuivat apinakeinussa (voimistelurenkaissa) loppuillan. Lisäksi askartelin viidakkoon salaluolan.

Muutama vihreä lehti ja köynnösnyöriä, sekä vihreänsävyisiä ilmapalloja (Pop up kemut) puolapuissa koristeena, ja ihan kuin kiipeilisi gorillan kanssa oikeassa viidakossa.

Ruskeaa paperia pöydän päällä ja ympärillä, sekä kiviksi rypytettyinä paloina. Ja sininen kangas vesiputouksena. Maastokangas vielä, ja silkkipaperista kasvillisuutta. Luolaan oli salainen sisäänkäynti vesiputouksen takaa.

Luolassa oli hyvin tilaa piilotella ja leikkiä:)

Vesiputouksen vesi päätyi lopulta leikkeihinkin:)

Tarjoilut oli aika yksinkertaiset ja nopeat.

Pöydällä oli ensinnäkin banaania pikkuapinoille, sekä hieman makeisia (+pähkinöitä ja kuivahedelmiä) itsetuunatuissa purkeissa. Liimasin eläinhahmoja purkkien kansiin, ja maalasin ne sprayvärillä kultaisiksi.

Juomana tarjoilin Raikastamon viidakkomehua sekä vihreää teetä (toki myös limua ja kahvia oli tarjolla).

Juomamukit koristelin myös viidakkomaisiksi. Lehdet ovat mukinalusia, joten ne voi ottaa helposti tuosta hyötykäyttöön.

Viidakkomaiset kattaustarvikkeet on lähes kaikki Pop up kemut kaupasta.

Dipattavaksi laitoin paprikaa ja kukkakaalia ja suolaisia keksejä. Oliivit ja ruohosipuli syötävinä koristeina.

Mokkapaloista tuli pyöreitä ja eläinkuosisia. Sokerimassasta askartelin päällä olevat koristekerrokset.

Suolaisena tarjoiluna oli vielä täytettyä käärm...maalaispatonkia:)

Daniel sai itse valita, millaisen kakun tahtoo, ja jokseenkin sen mukaisesti sen tein. Paitsi että täytekakun sijaan tein lopulta matalan suklaakakun (karpalo+kinuski). Päällä koristeet piparitaikinasta, twix-patukoita ja suklaarusinoita. Eläimet ei olleet tällä kertaa itsetehtyjä eikä syötäviä:D

Dani tykkäsi kovasti onnittelulaulusta:) laulettiin ekan kerran lahjoja antaessa ennen varsinaista juhlaa, ja myöhemmin Daniel vielä varmisti, että lauletaanhan myös kakun kanssa, ja laitetaan kakkuun "tulipalot":D Kolme kynttilää tosiaan sytytettiin ja laulettiin vielä uudestaan vieraidenkin kanssa. Ihana pieni kolmevuotias<3

Illalliseksi tehtiin nopeat viidakkoeväät. Safarinuggetteja ja ranskalaisia kasvislisukkein. Alunperin ajateltiin tarjota näitä kemuissa suolaisena vaihtoehtona, mutta ihan hyvä, että jäi laittamatta:)

Kotiin jäi kova sotku, mutta olipahan hauskaa:D<3 kiitos vieraille!